Sovelluskehitys liiketoiminnan kasvun ja digitalisaation mahdollistajana – hinta, hyödyt ja toteutus

Julkaistu 23.8.2023 | Päivitetty 5.12.2024

Sovelluskehitys, tunnetaan myös nimellä ohjelmistokehitys, on prosessi, jossa luodaan ohjelmia tai ohjelmistokokonaisuuksia, jotka toimivat tietokoneilla tai mobiililaitteilla. Sovellusten pääasiallinen tavoite on yleensä helpottaa erilaisten tehtävien suorittamista tai ratkaista erilaisia tunnistettuja ongelmia. Yksinkertaisen sovelluksen hinta on alk. 10 000–35 000€ välillä.

Mitä on sovelluskehitys?

Sovelluskehitys on prosessi, jossa suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään ohjelmistoja tai sovelluksia, jotka toimivat eri laitteilla, kuten tietokoneilla, mobiililaitteilla tai verkkoselaimissa. Sovelluskehitys voi kattaa laajan kirjon erilaisia sovelluksia, kuten mobiilisovelluksia, web-sovelluksia, työpöytäsovelluksia ja pelisovelluksia. Tavoitteena on luoda ratkaisuja, jotka helpottavat käyttäjien arkea, tehostavat liiketoimintaprosesseja tai tarjoavat uusia palveluita ja kokemuksia. Sovelluskehitys voi olla räätälöityä tiettyyn tarpeeseen tai perustua valmiisiin kehitysalustoihin ja teknologioihin.

Sovelluskehitys on keskeinen liiketoiminnan digitalisoinnin mahdollistaja, joka voi luoda merkittävää kilpailuetua. Räätälöidyn sovelluskehityksen avulla voidaan kehittää ja mukauttaa sovelluksia täydellisesti yrityksesi tarpeisiin, huomioiden jokainen yksityiskohta. Olipa tavoitteena kilpailuedun luominen, prosessien tehostaminen tai uudenlaisen asiakaskokemuksen tarjoaminen, räätälöidyt sovellukset tuovat ratkaisuja, joilla pysyt kehityksen kärjessä.

Tässä blogissa käymme läpi sovelluskehityksen hintaan vaikuttavia tekijöitä, eri teknologioiden etuja sekä sovelluskehitysprosessin vaiheet, jotta voit suunnitella kehitysprojektisi mahdollisimman tehokkaasti.

Sovelluskehityksen tulee aina lähteä liikkeelle liiketoiminnan tavoitteista

Yrityksiltä digitalisaatio vaatii jatkuvaa uudistumista niin toimintatapojen kuin osaamisen kehittämisen suhteen. Kilpailuetua voidaan luoda yrityksesi liikeidean, toimintojen tai arkipäiväisten työtehtävien tehokkaalla digitalisoinnilla tai etu voidaan löytää esimerkiksi asiakkaitasi yksilöllisesti palvelevasta mobiilisovelluksesta, jolla luot päräyttävän asiakaskokemuksen. Kasvu, kannattavuus ja kilpailukyky ovat liiketoiminnan keskeisiä tavoitteita ja digitalisaatio mahdollistaa näiden kaikkien kehittämisen.

Me hoidamme kaiken, mitä sovelluskehitys vaatii: sovellusten toiminnallisuudet ja vaatimusmäärittelyt, tietomallit, teknologiat, graafiset ilmeet ja tietenkin tarvittavan käyttöliittymän. Kasa koodia ei kuitenkaan tuo kilpailuetua eikä liiketoimintaan kasvua, jos sovelluksen kehittäminen ei lähde liikkeelle liiketoiminnan tavoitteista – tästä syystä haluammekin olla kumppanisi myös tavoitteiden määrittelyssä palvelumuotoilun avulla.

Sovelluskehityksessä tulisikin aina olla selkeä visio, mitä halutaan saavuttaa ennen kuin siirrytään sovelluskehitykseen. Ideaa voit lähteä testaamaan kysymällä itseltäsi seuraavat kysymykset ja etsimällä niihin vastaukset: mitä, kenelle ja miksi. Eli mitä asioita sovellus tehostaa tai mitä ongelmia se ratkaisee? Mitä arvoa sovellus tuottaa ja miten onnistumista mitataan? Lue lisää aiheesta aiemmasta blogikirjoituksestamme onnistuneen ohjelmistoprojektin elementeistä.

Autamme sinua varmistamaan, että sovellus palvelee liiketoimintasi tavoitteita ja näin vastaa sekä loppukäyttäjän tarpeisiin että tuottaa positiivisesti erottuvia asiakaskokemuksia. Huomioimme yrityksesi liiketoiminnan, loppuasiakkaiden kokemukset, tarpeet ja toiveet ja rakennamme näiden pohjalta kanssasi selkeän ja kattavan suunnitelman digitaalisen sovelluksen toteuttamiselle.

Sovelluskehityksen hinta

Sovelluskehityksen tuntihinta vaihtelee eri ohjelmistotaloissa 70–135 €/h + alv. välillä. Alihankintaa ulkomailla käyttävät yritykset, pienet yritykset ja freelancer-koodarit, joilla on matala kulurakenne, voivat tarjota sovelluskehitystä myös tämän hintahaarukan alle. Uusilla yrityksillä matalampi hinta voi selittyä tarpeella saada referenssejä, jotka edistävät uusien projektien myyntiä tulevaisuudessa. Yksinkertaisen sovelluksen hinta on alk. 10 000–35 000€ välillä.

Jos sovelluskehityksen hinnat tuntuvat korkeilta, ne selittyvät mm. sillä, että kokeneiden sovelluskehittäjien palkat ovat nousseet viime vuosina suhteessa moneen muuhun alaan voimakkaasti – osaaminen ja asiantuntemus maksaa.

Jos haluat arvioida sovelluskehityksesi kustannuksia, testaa sovelluskehityksen hintalaskuria tai ota meihin yhteyttä. Voimme auttaa sinua hahmottamaan projektin vaatimukset ja tehdä tarjouksen, joka vastaa yrityksesi tarpeita.

Meillä normaali sovelluskehityksen tuntihinta on alk. 95 €/h + alv. Teemme kuitenkin aina asiakkaillemme yksilöllisen tarjouksen, jossa huomioimme mm. projektin koon, aikataulun, keston, tiimille asetetut vaatimukset sekä soveltuvan projektimenetelmän (esim. ketterän kehityksen menetelmä). Tuntilaskutteinen malli ei ole ainut tapa, jota tarjoamme. Esimerkiksi WordPress-alustalle rakennettujen verkkosivujen osalta tarjoamme usein kiinteän hinnan, sillä näiden projektien työaika on kohtalaisen helppo arvioida etukäteen. Kiinteä hinta soveltuukin parhaiten lyhyisiin ja suhteellisen yksinkertaisiin projekteihin. Lue lisää ohjelmistokehityksen hinnan muodostumisesta!

Sovelluskehityksen hintaan vaikuttavat tekijät:

  • Projektin laajuus ja monimutkaisuus: Laaja sovellus, joka sisältää useita integroituja ominaisuuksia, kuten käyttäjätilit, reaaliaikainen data tai monimutkaiset tietokannat, nostaa hintaa. Yksinkertaisemmat sovellukset, kuten informatiiviset sovellukset, ovat edullisempia kehittää.
  • Alustat: Kehitetäänkö sovellus vain yhdelle alustalle (esim. iOS tai Android), vai tarvitaanko monialustatoteutusta (esim. Cross-platform)? Yhdelle alustalle kehittäminen on usein halvempaa, mutta monialustatoteutukset, kuten React Native tai Flutter, voivat pitkällä aikavälillä säästää kustannuksia.
  • Käytettävät teknologiat ja työkalut: Teknologioiden valinta vaikuttaa suoraan kehityksen nopeuteen ja hintaan. Esimerkiksi avoimen lähdekoodin teknologiat ovat usein kustannustehokkaita, ja niitä suosimme myös Hurjalla, kun taas tietyt erikoisratkaisut voivat nostaa hintaa.
  • Kehittäjien kokemus ja tiimin koko: Kokeneiden kehittäjien tuntihinta voi olla korkeampi, mutta heidän työnsä on usein tehokkaampaa, mikä tasapainottaa kokonaiskustannuksia. Hurjalla sovelluskehityksen tuntihinta on yleensä alk. 95 €/h + alv., ja projektin kesto määrittää osaltaan lopulliset kustannukset.
  • Sovelluksen elinkaari: Sovelluksen elinkaaren hallintaan kuuluvat päivitykset, ylläpito ja mahdolliset laajennukset. Kustannuksiin on syytä varautua myös sovelluksen julkaisun jälkeen, sillä jatkuva ylläpito varmistaa sovelluksen suorituskyvyn ja turvallisuuden.

Sovelluskehityksen hinta: arvioi kustannukset tarkasti

Jos olet harkitsemassa sovelluskehityksen tilaamista, on hyödyllistä tehdä realistinen budjettisuunnitelma ja keskustella kehittäjätiimin kanssa, jotta saat tarkemman arvion projektin kokonaiskustannuksista. Sovelluskehityksen hinnan optimointi on mahdollista valitsemalla oikeat teknologiat ja projektinhallintamallit, kuten ketterä kehitys (Agile), joka mahdollistaa kustannusten tarkemman seurannan projektin aikana.

Sovelluskehityksen vaiheet, teknologiat ja työkalut

Sovelluskehitys, eli sovelluksen tekeminen käytännössä sisältää yleensä vähintään seuraavat vaiheet: konseptointi, määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, käyttöönotto ja ylläpito. Sovelluskehityksen menetelmät voidaan yleensä yleisesti jakaa kolmeen kategoriaan: vesiputousmalli (waterfall), nopean kehittämisen malli (RAD), ja ketterät ohjelmistokehityksen menetelmät (agile).

Sovelluskehitys voi kattaa laajan valikoiman erilaisia sovelluksia, kuten mobiilisovelluksia, verkkosovelluksia, työpöytäsovelluksia ja pelisovelluksia. Seuraavassa selitetään keskeiset vaiheet ja käsitteet, jotka liittyvät sovelluskehitykseen:

  • Konseptointi ja määrittely
    • Ensin määritellään, mitä sovelluksen on tarkoitus tehdä ja mitkä ovat sen keskeiset ominaisuudet. Tässä vaiheessa keskustellaan usein asiakkaan tai sidosryhmien kanssa tarpeista ja tavoitteista.
    • Tehdään myös alustava aikataulu ja budjetti sekä valitaan sovelluskehitykseen käytettävät teknologiat ja työkalut.
  • Suunnittelu
    • Sovelluksen toiminnallisuudet ja käyttäjäkokemus (UX) suunnitellaan yksityiskohtaisesti. Tämä voi sisältää käyttöliittymän (UI) suunnittelua, käyttäjäpolkujen hahmottelua ja prototyyppien luomista. Lue myös: Figma-prototyyppauksen edut ohjelmistoprojektissa
    • Tavoitteena on luoda selkeä suunnitelma, jota kehitystiimi voi seurata.
  • Toteutus
    • Varsinainen koodausvaihe, jossa kehitystiimi kirjoittaa sovelluksen koodin valittujen teknologioiden ja suunnitelman mukaisesti.
    • Kehitys voi tapahtua eri menetelmiä käyttäen, kuten ketterä kehitys (Agile), jossa projekti jaetaan pienempiin osiin (sprinteihin), tai vesiputousmalli, jossa työ etenee vaiheittain.
  • Testaus
    • Sovellus testataan perusteellisesti, jotta varmistetaan sen toimivuus ja laatu. Testauksessa voidaan käyttää automaattisia testejä, manuaalisia testejä ja käyttäjätestejä.
      Tavoitteena on löytää ja korjata virheet ennen sovelluksen julkaisemista.
  • Käyttöönotto
    • Kun sovellus on valmis ja testattu, se julkaistaan käyttäjille. Tämä voi tarkoittaa sovelluksen asettamista saataville esimerkiksi sovelluskaupoissa (kuten App Store tai Google Play) tai yrityksen omilla verkkosivuilla.
    • Julkaisun yhteydessä sovelluksesta tehdään usein markkinointikampanjoita ja käyttäjätukea valmistellaan.
  • Ylläpito
    • Julkaisun jälkeen sovellusta ylläpidetään ja päivitetään tarpeen mukaan. Tämä voi sisältää virheiden korjauksia, uusien ominaisuuksien lisäämistä ja suorituskyvyn optimointia.
    • Käyttäjien palautetta kerätään ja analysoidaan jatkuvasti sovelluksen parantamiseksi.

Sovelluskehitys on monivaiheinen prosessi, joka vaatii tiivistä yhteistyötä eri asiantuntijoiden, kuten projektipäälliköiden, suunnittelijoiden, kehittäjien ja testaajien välillä. Tavoitteena on luoda toimivia, käyttäjäystävällisiä ja laadukkaita sovelluksia, jotka vastaavat käyttäjien tarpeisiin ja liiketoiminnan tavoitteisiin.

Suosimme Hurjalla sovelluskehityksessä avoimen lähdekoodin ratkaisuja, käytämme nykyaikaisia ohjelmointitekniikoita sekä hyödynnämme aina uusimpia teknologioita ja web- ja mobiilikehityksen työkaluja. Vaihtoehtoinasi ovat web-, hybridi-, cross-platform- ja natiivisovellukset sekä näiden yhdistelmät liiketoimintasi tarpeiden mukaisesti.

Alla kerromme hieman lisää eri sovellusvaihtoehdoista ja -teknologioista.

Web-sovellus

  • Web-sovellus toimii selaimessa, joten laitevalmistajien säännöt eivät rajoita sitä. Lisäksi sovelluskehitys on nopeaa ja kustannustehokasta. Selaimessa toimiva sovellus onkin hyvä vaihtoehto silloin kun ei tarvita natiivisovelluksen suorituskykyä.

Cross-platform -sovellus

  • Cross-platform -sovellukset on puolestaan toteutettu käyttäen Cross-platform -viitekehystä eli niin sanottua frameworkia (esim. React Native tai Flutter), jonka avulla voidaan kehittää mobiilisovellus iOS- ja Android-alustoille samasta lähdekoodista. Cross-platform -teknologian avulla samaa sovellusta ei siis tarvitse enää kirjoittaa kahta kertaa. Tämä vähentää aidosti kehitykseen kuluvaa aikaa ja projektien kokonaiskustannuksia etenkin natiivisovelluskehitykseen verrattuna.

Hybridisovellus

  • Hybridisovellus yhdistää web- ja natiivisovelluksen hyviä puolia. Sovellus voidaan jakaa laajasti sovelluskauppojen kautta (App Store, Google Play). Hybridisovelluksen ylläpitokustannukset ovat edullisemmat kuin natiivisovelluksen.
  • Hybridisovellus voidaan kääntää sekä Android- että iOS-alustoille ja se voi hyödyntää mobiilialustan toimintoja. Hybridisovellus on suorituskykyinen ja sovelluskehitys on nopeaa.

Mobiilisovellus

  • Natiivi – eli alustakohtainen mobiilisovellus on paras vaihtoehto silloin, kun sovellukselle on pidempiaikainen tarve ja se ratkaisee asiakkaidesi ongelman. Natiivisovelluksella sitoutat asiakkaitasi ja parannat näin yrityksesi kilpailukykyä.

XR-sovellukset, mukaan lukien AR-sovellukset

  • Toteutamme Hurjalla myös AR-sovelluksia sekä mobiililaitteille että AR-laseille. Esimerkiksi Dynamics 365 Guides -sovellus tarjoaa täydellisen ratkaisun yhdistää todellinen ja virtuaalinen maailma siten, että käyttäjät voivat vuorovaikuttaa reaaliajassa molempien maailmojen kohteiden kanssa ns. yhdistetyssä todellisuudessa.
  • AR-mobiilisovellukset taas sopivat erinomaisesti projekteihin, joissa pyritään tarjoamaan lisätyn todellisuuden kokemuksia älypuhelimen avulla.
  • Innostava AR-sisältö voidaan myös toteuttaa web AR -teknologian avulla. Lue kuinka toteutimme web AR -sovelluksen Metsähallitukselle saimaannorpan suojelutyön tueksi Yhteinen saimaannorppamme -projektiin!

Esimerkkejä käyttämistämme teknologioista: TypeScript, React.JS. PHP/Laravel, Next.js, Dart/Flutter, Vue.JS, Angular, Node.JS, C#/Dot.Net, Unity, Python/Django, Symphony, HTML5, SASS, jQuery. Lisää käytössämme olevia työkaluja löydät myös täältä.

Kirjoitimme myös aiemmin blogiimme yhdestä mobiilikehityksessä käytettävästä teknologiasta, React Nativesta (React Native – Tehokkaampaa mobiilikehitystä). Käytössämme on myös Googlen tuoreempi työkalu Flutter, joka on kehittynyt varsin päteväksi työkaluksi ja käteväksi vaihtoehdoksi React Nativelle. Lue myös: Ohjelmointi on paljon enemmän kuin pelkkää koodaamista – se on arvon luomista.

Sovelluskehityksessä käytettävä MVP-mallin visualisointi.
Sovelluskehityksessä voidaan käyttää hyödyksi MVP-mallia ja kerryttää lisätietoa ja aitoa palautetta tuotekehityksen tueksi.

Lue myös: GitHub Copilot – tekoälyn hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä

Lue miten olemme vauhdittaneet asiakkaidemme liiketoimintaa digitalisaation tuomin mahdollisuuksin sovelluskehityksellä

Sovelluskehitys on menetelmä niin kasvun vauhdittamiseen, kulujen karsimiseen, toiminnan tehostamiseen kuin parempaan asiakaskokemukseen sekä täysin uusien liiketoimintamallien luomiseen. Nostimme esimerkiksi muutamia asiakkaitamme, joita olemme palvelleet digitalisaation edistämisessä.

  • Toteuttamamme pilvipohjainen MyAllas-palvelu mahdollistaa Allas Poolien jäsenille paremman digitaalisen asiakaskokemuksen.
  • Auntien tarve oli luoda myyjille mahdollisimman helppokäyttöinen ja manuaalista työtä minimoiva toteutus myyntisopimusten laadintaan ja hallintaan. Toteuttamamme HubSpot & Docue -integraatio toi helpotusta prosesseihin ja kustannuksiin.
  • Apetit tehosti toimintaansa laajan verkkosivu-uudistuksen avulla. Nykyinen sivusto helpottaa sisällönhallintaa merkittävästi verrattuna aiempaan usean sivuston ratkaisuun. Uusi sivusto on selkeämpi sekä vähittäiskaupan asiakkaille että ammattilaiskeittiöiden työntekijöille. Integraatiot tietopankkeihin nopeuttavat ylläpitoa ja automatisoivat sivuston hallintaa.
  • Kustannusosakeyhtiö Otava halusi lisätä oppikirjojensa kiinnostavuutta mobiilisovelluksen avulla. Toteutimme Otavan Oppimisen palveluille Otso-nimisen mobiilisovelluksen, johon tuotiin monipuolista digitaalista AR-sisältöä.
  • Digitalisaation avaamat mahdollisuudet voivat liittyä myös täysin uusien liiketoimintamallien kehittämiseen. Katso esimerkiksi, kuinka rakensimme Headless-teknologiaa hyödyntävän web-sovelluksen Piha-Onlinen yhdistämään piha-alan ammattilaiset ja asiakkaat yrittäjän toiveiden mukaisesti.

Kumppanisi kaikkiin sovelluskehityksen tarpeisiin

Sovelluksen kehitykseen tulisi siis aina lähteä yrityksen tarpeista, jotta sovellus luo aitoa arvoa. Hurja on kumppanisi sovelluksen koko elinkaaren, määrittelystä suunnitteluun, UI- ja UX-demoista toteutukseen ja ylläpitoon saakka.

Tarvitsetko yrityksellesi räätälöidyn sovelluksen tai kaipaatko vielä jeesiä idean sparrailuun? Ota yhteyttä!

Lataa ostajan opas

Mitä eroa on web-, natiivi-, hybridi-, cross-platform-sovelluksilla?


Web-sovellukset, natiivisovellukset, hybridisovellukset ja cross-platform-sovellukset eroavat toisistaan kehitystavan, suorituskyvyn ja käyttökokemuksen suhteen.

Web-sovellukset toimivat selaimessa, joten niitä ei tarvitse ladata tai asentaa erikseen. Ne ovat käytettävissä suoraan verkon kautta laitteesta ja käyttöjärjestelmästä riippumatta, mikä tekee niistä erittäin joustavia ja helposti saavutettavia. Web-sovellukset voivat tarjota riittävän hyvän käyttökokemuksen monille yrityksille, erityisesti silloin, kun ei tarvita natiivisovellusten tarjoamaa suorituskykyä tai pääsyä laitteen ominaisuuksiin. Lisäksi web-sovellusten kehitys on usein nopeampaa ja kustannustehokkaampaa.

Natiivisovellukset kehitetään erityisesti tietyille alustoille, kuten iOS:lle tai Androidille, hyödyntäen kyseisten alustojen omia ohjelmointikieliä ja kehitystyökaluja (esim. Swift iOS ja Kotlin Androidille). Koska natiivisovellukset on räätälöity juuri tietylle alustalle, ne tarjoavat parhaan suorituskyvyn, saumattoman käyttökokemuksen ja pääsyn kaikkiin laitteen ominaisuuksiin, kuten kameraan, GPS:ään ja push-ilmoituksiin. Natiivisovellukset ovat paras valinta, kun tavoitteena on maksimoida sovelluksen nopeus, luotettavuus ja käyttää laitteiston ominaisuuksia täysimääräisesti.

Hybridi- ja cross-platform-sovellukset puolestaan mahdollistavat kehitystyön yhdellä koodipohjalla, joka toimii useilla alustoilla, kuten iOS:ä ja Androidilla. Cross-platform-sovelluksia kehitetään usein viitekehyksillä, kuten React Native tai Flutter, jotka mahdollistavat sovelluksen julkaisemisen molemmille alustoille samasta lähdekoodista. Tämä vähentää merkittävästi kehitykseen kuluvaa aikaa ja kustannuksia, mutta suorituskyky ja käyttökokemus voivat jäädä hieman jälkeen natiivisovelluksista, koska ne eivät ole täysin räätälöityjä yksittäisille alustoille.

Hybridi-sovellukset ovat yhdistelmä natiivi- ja web-sovelluksista. Ne toimivat natiivisovelluksen tavoin, mutta käyttävät laitteen selainta tai web-teknologioita (esim. HTML, CSS, JavaScript) sovelluksen käyttöliittymänä. Tämä mahdollistaa sovelluksen kehittämisen kerran ja sen ajamisen useilla alustoilla. Hybridi-sovellukset voidaan jakaa sovelluskaupoissa kuten natiivisovellukset, mutta ne voivat kärsiä suorituskykyongelmista, erityisesti monimutkaisemmissa tai grafiikkaa vaativissa sovelluksissa.

Kuinka kauan sovelluskehitys yleensä kestää?

Sovelluskehityksen kesto riippuu projektin laajuudesta ja monimutkaisuudesta. Yksinkertaisemmat sovellukset voivat valmistua muutamassa kuukaudessa, kun taas laajat ja monimutkaiset projektit voivat viedä useita kuukausia tai sovellusta kehitetään aktiivisesti jopa vuosia.

Mitä sovelluskehitys maksaa?

Sovelluskehityksen kustannukset vaihtelevat projektin laajuuden, teknologioiden ja vaatimusten mukaan. Meillä sovelluskehityksen normaali tuntihinta on alkaen 95 €/h + alv. Testaa sovelluskehityksen hintalaskuria, joka auttaa sinua hahmottamaan sovellusideasi kustannuksia!

Mitkä ovat sovelluskehityksen vaiheet?

Sovelluskehitys sisältää yleensä seuraavat vaiheet: konseptointi, määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, käyttöönotto ja ylläpito. Jokainen vaihe on tärkeä, jotta lopputulos vastaa sekä liiketoiminnan että loppukäyttäjän tarpeita.

Voiko Hurja auttaa sovelluksen ideoinnissa ja suunnittelussa?

Kyllä! Olemme kumppanisi koko sovelluskehitysprosessin ajan, ideoinnista toteutukseen ja ylläpitoon. Voimme sparrata ideasi, auttaa sen kehittämisessä ja varmistaa, että lopputulos palvelee liiketoimintasi tavoitteita. Tutustu myös Hurjan palvelumuotoiluun ja rahoituskonsultointiin!

Mitä teknologioita käytätte sovelluskehityksessä?

Esimerkkejä käyttämistämme teknologioista: TypeScript, React.JS. PHP/Laravel, Next.js, Dart/Flutter, Vue.JS, Angular, Node.JS, C#/Dot.Net, Unity, Python/Django, Symphony, HTML5, SASS, jQuery. Lisää käytössämme olevia työkaluja löydät myös täältä.

Jätä yhteydenottopyyntö