Käyttäjätarinat artikkelin kansikuva, jossa nainen esittelee suunnitelmaa postitlapuilla.

Käyttäjätarinat apuna sovelluksen suunnittelussa tekoälyllä

Käyttäjätarina on ohjelmistokehityksessä ideointi- ja suunnitteluvaiheeseen oiva työkalu.

Tekoälyn aikakaudella yhä useampi oman alan asiantuntija testaa sovellusideoitaan itse tekoälyllä ennen kuin kääntyy ohjelmistokehityksen ammattilaisten puoleen. No-code- ja low-code-ratkaisut sekä suuret kielimallit (LLM) ovat madaltaneet kynnystä ja tehneet sovellusten prototypoinnista saavutettavampaa. Yrityksissä asiantuntijat voivat nyt itse luonnostella sovellusideoita, joita tekoälytyökalut koodaavat ilman, että asiantuntijalla tarvitsee olla ollenkaan ohjelmointiosaamista.

Ilman selkeitä suuntaviivoja tekoäly tuottaa kuitenkin helposti geneerisiä ideoita, jotka eivät välttämättä kohtaa yrityksen todellisia tarpeita. Yksi todellinen riski piilee myös siinä, että ilman ohjelmistokehityksen osaamista tekoälyratkaisua viedään liian pitkälle ja saadaan aikaan sovellus, mitä kukaan ei ymmärrä eikä pysty ylläpitämään tai jatkokehittämään.

Käyttäjätarina on ohjelmistokehityksessä ideointi- ja suunnitteluvaiheeseen oiva työkalu. Käyttäjätarina antaa idealle inhimillisen näkökulman ja konkretisoi sen jo varhaisessa vaiheessa. Se tekee sovellusideasta ymmärrettävän ja tavoitteita tukevan – ja samalla se antaa tekoälylle raamit, joiden avulla se tuottaa hyödyllisiä tuloksia. Näin ajatus saa konkreettisen muodon, johon sekä tekoäly että myöhemmin ohjelmistokehityksen ammattilaisten tiimi voivat helposti tarttua

Mikä on käyttäjätarina?

Käyttäjätarina (user story) on ohjelmistokehityksessä yleisesti käytetty lyhyt ja selkeä kuvaus käyttäjän roolista, tavoitteesta ja syystä – eli kuka käyttäjä on, mitä hän haluaa tehdä ja miksi. Tarinat kirjoitetaan käyttäjän näkökulmasta ja ne konkretisoivat, miten tehtävä työ tuottaa arvoa asiakkaalle. Ne eivät sisällä teknisiä yksityiskohtia, vaan yksityiskohtainen vaatimusmäärittely tehdään myöhemmässä vaiheessa yhdessä tiimin kanssa.

Esimerkki:
”Huoltotyöntekijänä haluan kirjata huoltotiedon heti mobiilisovellukseen, jotta tieto ei unohdu ja se on esimieheni käytettävissä.”

Tässä tarinassa tuodaan esiin käyttäjän rooli, hänen tavoitteensa ja se arvo, jonka tavoitteen saavuttaminen tuottaa. Käyttäjätarina on siis ennen kaikkea väline ymmärtää, miksi ohjelmistolla on merkitystä loppukäyttäjälle. Se antaa kehittäjille ja liiketoiminnalle yhteisen kielen ja estää sen, että tekninen ratkaisu irtoaa todellisesta tarpeesta.

Miksi vaatimusmäärittely ja käyttäjätarinat kulkevat käsi kädessä?

Suurin osa IT-projektien epäonnistumisista ei johdu teknisistä ongelmista, vaan epäselvistä tavoitteista, epärealistisista aikatauluista ja riittämättömistä resursseista. Kun vaatimukset jäävät epämääräisiksi, projektin hallinta vaikeutuu ja lopputulos ei vastaa liiketoiminnan tarpeita.

Tekoäly on tehnyt sovellusten ideoinnista ja prototypoinnista nopeampaa, mutta se ei poista tarvetta huolelliselle suunnittelulle. Päinvastoin: mitä nopeammin ideoita voidaan jalostaa, sitä tärkeämpää on varmistaa, että taustalla on selkeät tavoitteet ja yhteinen ymmärrys käyttäjien tarpeista. Jos tämä vaihe jää puutteelliseksi, sovellus voi vaikuttaa lupaavalta alkuvaiheessa mutta osoittautua käytännössä hankalaksi ylläpitää tai jatkokehittää.

Vaatimusmäärittely on ohjelmistoprojektin kivijalka. Sen avulla varmistetaan, että kehityksellä on selkeä suunta ja että resurssit käytetään oikeisiin asioihin. Käyttäjätarinat tukevat tätä kokonaisuutta konkretisoimalla vaatimuksia käyttäjän näkökulmasta: ne tekevät tavoitteista ymmärrettäviä ja auttavat pitämään keskustelun kiinni todellisessa arvossa, ei pelkästään teknisissä yksityiskohdissa.

Ammattilaisten rooli on ratkaiseva siinä, että tarinoista ja muista vaatimuksista muodostuu johdonmukainen kokonaisuus, joka johtaa teknisesti toimivaan ja liiketoimintaa palvelevaan lopputulokseen.

Käyttäjätarinat sprinttien ja ketterän kehityksen tukena

Käyttäjätarinat ovat myös yksi ketterän ohjelmistokehityksen kulmakivistä, sillä ne ohjaavat sprinttien suunnittelua ja pitävät tiimin keskittyneenä loppukäyttäjän tarpeisiin. Ne muodostavat pienimmän työyksikön ketterässä viitekehyksessä: tarina kuvaa aina käyttäjän tavoitetta, ei yksittäistä toiminnallisuutta.

Hyvän käyttäjätarinan kirjoittamista tukee ketterässä kehityksessä INVEST-muistisääntö (Independent, Negotiable, Valuable, Estimable, Small, Testable), jonka avulla varmistetaan, että tarina on selkeä, arvoa tuottava ja toteutettavissa sprintin aikana.

Käyttäjätarinat sopivat saumattomasti sekä Scrumin että Kanbanin työnkulkuihin. Scrumissa ne lisätään sprinttiin ja toteutetaan sen aikana, jolloin tiimit oppivat arvioimaan ja suunnittelemaan työtään tarkemmin. Kanbanissa käyttäjätarinat etenevät backlogista työnkulun läpi, mikä auttaa hallitsemaan keskeneräistä työtä ja kehittämään prosesseja tehokkaammiksi.

Näin luot käyttäjätarinoita tekoälyllä – 3 vaiheen opas

Suuret kielimallit, kuten ChatGPT, Claude ja Gemini ovat nousseet arvokkaiksi apuvälineiksi käyttäjätarinoiden luonnissa. Kun niille annetaan perustietoa käyttäjästä, tämän tavoitteista ja liiketoiminnan tarpeista, ne voivat ehdottaa useita vaihtoehtoisia käyttäjätarinoita. Tämä nopeuttaa merkittävästi ideointivaihetta ja auttaa tekemään abstrakteista ajatuksista konkreettisia.

Tekoäly voi esimerkiksi muotoilla tarinan valmiiksi lauseeksi, joka sisältää käyttäjän roolin, toiminnan ja tavoitellun hyödyn. Sen lisäksi se voi tuottaa erilaisia variaatioita samasta tarinasta ja auttaa vertailemaan, mikä vaihtoehto vastaa parhaiten liiketoiminnan tavoitteita.

Alla Atlassianin esimerkkitemplate käyttäjätarinoiden luomiseen:

  • ”Käyttäjänä [persoonan nimi]”: Kenelle olemme tätä rakentamassa? Tarkoitus ei ole vain nimetä titteliä, vaan ymmärtää henkilöä kokonaisuutena. Tiimillä tulisi olla yhteinen käsitys siitä, kuka esimerkiksi Hilma-huoltotyöntekijä on.
  • ”Haluan”: Tässä kuvataan käyttäjän aikomus, ei teknistä ratkaisua. Mitä hän oikeastaan yrittää saada aikaan? Lauseen ei tulisi sisältää käyttöliittymän yksityiskohtia, vaan käyttäjän tavoite mahdollisimman selkeästi.
  • ”Jotta”: Tämä kertoo, miten käyttäjän välitön tarve liittyy laajempaan kokonaisuuteen. Mikä on se hyöty tai arvo, jota hän tavoittelee? Mitä isompaa ongelmaa tällä ratkaistaan?

Seuraa näitä kolmea vaihetta, jotta voit nopeasti ja tehokkaasti muuttaa idean konkreettisiksi tarinoiksi. Promptin muotoiluun voit käyttää perusrakennetta: “Käyttäjänä [persoonan nimi], haluan [tehdä jotain], jotta [hyöty saavutetaan].”

  • Vaihe 1: Määrittele käyttäjäpersoona
    • Ennen kuin aloitat, mieti kuka sovelluksen käyttäjä on. Nimeä käyttäjä ja kuvaa lyhyesti hänen roolinsa, tavoitteensa ja haasteensa. Mitä isompaa ongelmaa olet ratkaisemassa?
    • Esimerkki: Hilma on huoltoyrityksen työntekijä, joka tekee kenttähuoltoja. Hänen suurin haasteensa on kirjata huoltoraportit käsin paperille, mikä on hidasta ja altis virheille.
  • Vaihe 2: Laadi selkeä prompti
    • Hyödynnä vakiintunutta käyttäjätarinamallia, joka antaa tekoälylle selkeät raamit. Käytä perusrakennetta: ”Käyttäjänä [persoonan nimi], haluan [tehdä jotain], jotta [hyöty saavutetaan].”
    • Prompti: ”Olen Hilma-huoltotyöntekijä, joka on kyllästynyt paperisiin huoltoraportteihin. Haluan kirjata tiedon heti kentältä. Laadi kolme käyttäjätarinaa, jotka kuvaavat, miten voisin parantaa työtäni mobiilisovelluksen avulla.”
  • Vaihe 3: Täydennä kontekstia
    • Paras lopputulos saavutetaan, kun annat tekoälylle lisää kontekstia. Lisää promptiin tietoa käyttötapauksesta tai käyttäjäpolusta, jotta tekoäly ymmärtää kokonaisuuden paremmin.
    • Esimerkki: Lisää promptiin tieto siitä, että Hilma haluaa parantaa reittioptimointia tai nähdä koko työpäivän kulun sovelluksesta. Tämä ohjaa tekoälyä luomaan entistäkin tarkempia ja hyödyllisempiä tarinoita, jotka palvelevat laajempaa liiketoiminnan tarvetta.

Tämä prosessi tekee ideasta heti konkreettisen ja antaa sinulle työkalut, joilla voitte arvioida sovellusidean arvoa jo ennen ensimmäistäkään kehittäjäpalaveria

Context engineering täydentää käyttäjätarinoita

Kun konteksti (kuka käyttäjä on, mitä hän haluaa tehdä ja miksi) annetaan selkeästi jo promptissa, tekoäly pystyy hyödyntämään tietoja parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on käytännön esimerkki context engineering -ajattelusta: Tekoäly ei ymmärrä liiketoiminnan tavoitteita itsestään, mutta oikein rajattu prompti antaa sille raamit tuottaa liiketoimintaa tukevia ratkaisuja.

Context engineering yhdistää käyttötapaukset (use case), käyttäjätarinat (user story) ja käyttäjäpolut (user journey) yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka avulla tekoälyä voidaan ohjata tarkemmin. Kun tekoäly ymmärtää, kuka käyttäjä on, mitä hän haluaa ja millaista matkaa hän kulkee sovelluksessa, prototyypit ja ideat vastaavat paremmin todellisiin liiketoiminnan haasteisiin.

Käyttötapaus määrittelee tilanteen, jossa sovellusta käytetään ja ongelman, joka halutaan ratkaista. Käyttäjätarina tuo esiin inhimillisen näkökulman: kuka käyttäjä on, mitä hän haluaa tehdä ja miksi se on tärkeää. Käyttäjäpolku taas laajentaa näkymän yksittäisestä tilanteesta koko asiakkaan matkaan ja sovelluksen käyttöön eri vaiheissa.

Kun nämä kolme yhdistetään, tekoälylle annetaan ohjeet, joiden avulla se pystyy tuottamaan sovellusideoita ja prototyyppejä, jotka todella ratkaisevat liiketoiminnan haasteita ja parantavat käyttäjäkokemusta.

Hyvä suunnittelu tekee ideasta toteutuskelpoisen

Tekoäly on loistava työkalu ideoiden jalostamiseen ja varhaisten prototyyppien luomiseen. Käyttäjätarinoiden luomisessa tekoäly nopeuttaa prosessia ja auttaa antamaan abstrakteille ajatuksille konkreettisen muodon. Kun käyttäjätarina yhdistetään vaatimusmäärittelyyn, ketteriin menetelmiin ja context engineeringiin, varmistetaan, että tekoäly tuottaa ratkaisuja, joilla on aitoa liiketoiminnallista merkitystä.

Tässä vaiheessa korostuu myös suunnittelun merkitys. Hyvin tehty suunnittelu kokoaa yhteen muun muassa käyttäjätarinat, liiketoiminnan tavoitteet ja tekniset reunaehdot. Se toimii siltana AI:n avulla syntyneen prototyypin ja tuotantovalmiin sovelluksen välillä, ja varmistaa, että kokonaisuus pysyy hallittavana. Suunnitteluvaiheessa huomioidaan integraatiot, tietoturva, käyttäjähallinta ja skaalautuvuus – asiat, joita ilman ratkaisu voi jäädä käyttökelvottomaksi tai hankalaksi ylläpitää.

Milloin on aika siirtyä ammattilaisten puoleen?

Tekoäly voi nopeuttaa alkumatkaa, mutta tuotantovalmiin sovelluksen rakentaminen on monimutkainen prosessi. Vaikka tekoälytyökaluja voi hyödyntää koko kehitysprosessin ajan esimerkiksi koodin luomisessa ja testaamisessa, ammattilaisen apu on välttämätöntä, kun sovellukselta vaaditaan monimutkaisia integraatioita, laajaa käyttäjähallintaa, tietoturvaa ja skaalautuvuutta.

Ammattilainen varmistaa, että sovellus ei jää pelkäksi ideaksi tai prototyypiksi, vaan muuttuu toimivaksi järjestelmäksi, joka tuottaa yritykselle konkreettista arvoa. Onnistunut toteutus vaatii yhdistelmän teknisestä osaamisesta, ketteristä menetelmistä ja syvällisestä käyttäjän tarpeiden ymmärtämisestä – ne asiat, joita emme voi jättää pelkästään tekoälyn tehtäväksi.

Oletko luonut jo käyttäjätarinoita ja miettinyt sovellusideaasi tarkasti? Se on loistava lähtökohta onnistuneelle projektille. Anna meidän auttaa sinua muuttamaan ideasi toimivaksi ja turvalliseksi sovellukseksi.

Ota meihin yhteyttä, niin muunnamme ideasi aidoksi liiketoiminta-arvoksi.

Laitetaanko homma käyntiin?

"*" näyttää pakolliset kentät

Nimi*
Hurja Solutions Vili Härkönen.