Blogi Sovelluksen tekeminen – modernit menetelmät tuovat kilpailuetua
Oman kustomoidun sovelluksen tekeminen on yrityksille tehokas tapa vastata digitalisaation tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Sovellukset voivat tehostaa sisäisiä prosesseja, parantaa asiakaskokemusta ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sovellukset tarjoavat yrityksille merkittävän kilpailuedun, ja ne voivat ratkaista monia eri haasteita – olipa kyseessä sitten sisäisten prosessien automatisointi tai asiakkaiden palveleminen entistä tehokkaammin.
Nykyään sovelluskehitystä voidaan myös tehostaa huomattavasti hyödyntämällä no-code- ja low-code-alustoja sekä tekoälyteknologioita, jotka tuovat uusia ulottuvuuksia sovelluskehitykseen.
Tässä blogitekstissä käsittelemme sovelluksen tekemisen vaiheita, alkaen konseptoinnista ja määrittelystä, aina koodaustyön toteutukseen ja teknologian valintaan. Lisäksi tuomme esiin, miten modernit työkalut, kuten no-code- ja low-code-alustat sekä tekoäly, nopeuttavat ja tehostavat kehitysprosessia, mikä vähentää manuaalista työtä ja voi mahdollistaa nopeamman markkinoille pääsyn. Yhdistämällä tekoäly sovelluskehitykseen ja jopa osaksi sovelluksen toimintaa saadaan entistä älykkäämpiä, mukautuvampia ja nopeammin valmistuvia ratkaisuja.
Sovellukset ovat tänä päivänä yksi tehokkaimmista tavoista tavoittaa asiakkaita ja tarjota palveluja digitaalisesti. Sovellusten avulla yritykset voivat luoda yksilöllisiä ratkaisuja, jotka parantavat asiakaskokemusta ja tehostavat liiketoimintaprosesseja. Yrityksen oman kustomoidun sovelluksen kehittämiseen on nykyään myös useita muitakin vaihtoehtoja kuin natiivin mobiilisovelluksen toteuttaminen. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi hybridisovellukset, cross-platform -sovellukset ja web-sovellukset. Mikä näistä on paras vaihtoehto sovelluksen tekemiseen, riippuu muun muassa mobiilisovelluksen käyttötarkoituksesta, sovellukselle asetetuista vaatimuksista, liiketoiminnan luonteesta sekä kehitykseen käytössä olevasta budjetista.
Sovelluksen teknologiaa ei kannata valita ennen kuin liiketoiminnan tarpeet ja tavoitteet on määritelty tarkasti. Tämä vaihe sisältää yksityiskohtaisen kartoituksen siitä, kenelle sovellus tehdään ja millaista arvoa se tuo käyttäjille. Vasta kun on selkeä käsitys sovelluksen käyttäjäryhmistä, heidän tarpeistaan sekä sovelluksen pääasiallisesta tarkoituksesta, voidaan tehdä perusteltu päätös siitä, millä teknologialla sovellus kannattaa toteuttaa. Onko paras ratkaisu esimerkiksi kustannustehokas web-sovellus, suorituskykyinen natiivi mobiilisovellus vai kenties joustava cross-platform -sovellus? Teknologian valinta riippuu siitä, mikä parhaiten palvelee sovelluksen tavoitteita ja käyttäjäkokemusta, sekä tukee liiketoiminnan pitkäaikaisia tarpeita.
Sovelluksen kehittäminen alkaa aina ideasta, mutta matka valmiiksi tuotteeksi koostuu useista vaiheista, jotka on suunniteltava ja toteutettava huolella. Jokainen sovelluksen kehitysvaihe on tärkeä, jotta sovelluksesta tulee teknisesti toimiva ja liiketoiminnan tarpeita palveleva.
Ennen kuin sovelluksen tekeminen voidaan aloittaa, on oltava selkeä käsitys siitä, mitä sovelluksella halutaan saavuttaa. Tämä vaihe sisältää liiketoiminnan tarpeiden ja tavoitteiden kartoituksen sekä sen määrittelyn, kenelle sovellus tehdään ja millaista arvoa se käyttäjille tuottaa. Konseptoinnin aikana on tärkeää kirkastaa, mitä ongelmaa sovellus ratkaisee, kenelle se on suunnattu ja millä tavalla se tukee liiketoiminnan kasvu- tai tehostamistavoitteita.
Tarjoamme tähän vaiheeseen palvelumuotoilua, jossa keskiössä ovat käyttäjälähtöinen ajattelu ja syvällinen ymmärrys asiakkaan tarpeista. Palvelumuotoiluprosessin avulla voimme kartoittaa kaikki tarvittavat liiketoiminnalliset tavoitteet ja käyttäjien tarpeet, jotta sovelluksen kehitykselle voidaan rakentaa selkeä suunta. Käytämme usein myös Design Sprint -menetelmää, joka on tehokas tapa edetä nopeasti idean kirkastamisessa ja testata ratkaisua käytännössä jo varhaisessa vaiheessa. Sprintissä käydään läpi kaikki tärkeät kysymykset ja luodaan ensimmäinen prototyyppi, jota voidaan testata käyttäjillä. Näin varmistamme, että sovelluksen kehitys perustuu todelliseen tarpeeseen ja sen tuoma arvo on selkeästi mitattavissa.
Konseptoinnin aikana kannattaa miettiä seuraavat kysymykset:
Näiden kysymysten pohjalta teknologian valinta, sovelluksen suunnittelu ja kehityksen suunta voidaan määrittää ilman vikasuuntia ja tehokkaasti.
Kun konsepti on kirkas, siirrytään UX-ja UI-suunnitteluun. UX-ja UI-suunnittelussa käyttäjäkokemus (UX) ja käyttöliittymä (UI) ovat keskiössä, jotta sovellus on käyttäjäystävällinen ja houkutteleva. Hyvä suunnittelu varmistaa, että sovellus toimii intuitiivisesti ja ratkaisee käyttäjän ongelmat mahdollisimman helposti. Suunnitteluvaiheessa voidaan hyödyntää prototyyppejä, joiden avulla sovellusta testataan ja hiotaan ennen varsinaisen koodauksen aloittamista.
Jos konseptointivaiheessa ei ole käytetty Design Sprintiä tai luotu prototyyppiä, tämä on erinomainen hetki hyödyntää sitä. Prototyypin avulla voidaan visualisoida sovellus ja testata sen toiminnallisuutta ennen varsinaista kehitystyötä. Prototyyppi antaa mahdollisuuden nähdä, miten käyttäjät reagoivat sovellukseen, ja varmistaa, että suunniteltu ratkaisu vastaa käyttäjien tarpeisiin ja liiketoiminnan tavoitteisiin.
Prototyypit auttavat myös tunnistamaan mahdollisia ongelmakohtia ja parannusmahdollisuuksia varhaisessa vaiheessa, jolloin ne voidaan korjata ennen sovelluksen tekemisen aloittamista, mikä säästää aikaa ja resursseja.
Prototyyppien avulla suunnitteluvaiheesta tulee konkreettisempaa, ja se tarjoaa arvokasta palautetta sekä sidosryhmiltä että loppukäyttäjiltä.
Sovelluksen tekemisessä teknologian valinta on merkittävä päätös, joka vaikuttaa sovelluksen toimivuuteen ja kehityksen kustannuksiin. Sovelluksia voidaan kehittää useilla eri tavoilla riippuen käyttötarkoituksesta:
Web-sovellukset: Nämä toimivat selaimessa, joten niitä ei tarvitse ladata erikseen laitteelle. Web-sovellukset ovat kustannustehokkaita ja nopeita kehittää, mutta niiden suorituskyky voi joissain tilanteissa jäädä jälkeen natiivisovelluksista.
Teknologian valintaan vaikuttavat sovelluksen käyttötarkoitus, kohderyhmä ja budjetti. Lisäksi modernit sovellukset voivat hyödyntää no-code- ja low-code-alustoja, jotka nopeuttavat kehitystyötä. Lue lisää, miten no-code- ja low-code-ohjelmistokehitys sekä tekoäly tehostavat sovelluskehitystä!
Kun teknologinen perusta on valittu, siirrytään itse koodaustyöhön. Tämä vaihe vaatii tiivistä yhteistyötä kehitystiimin kesken, jotta kaikki osiot toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Sovelluksen kehittäminen voidaan tehdä ketterän ohjelmistokehityksen menetelmiä käyttäen, jossa projekti jaetaan pienempiin osiin eli sprintteihin. Tämä mahdollistaa nopean palautteenkeruun ja jatkuvat parannukset projektin edetessä.
Suosimme Hurjalla ketterää kehitysmenetelmää, koska se mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin vaatimuksiin ja tuo selkeää lisäarvoa asiakkaalle.
Ketterän kehityksen suurimmat edut ovat:
Koodaustyössä on tärkeää huomioida seuraavat asiat:
Testaus on olennainen osa kehitysvaihetta, ja automaattiset testit voidaan integroida kehitysprosessiin heti alusta lähtien. Tämä mahdollistaa virheiden havaitsemisen aikaisessa vaiheessa ja varmistaa, että jokainen osa sovelluksesta toimii odotetusti ennen siirtymistä seuraavaan sprinttiin.
Hurjan kehitystiimi varmistaa, että koodausvaiheessa käytetään parhaita käytäntöjä ja uusimpia teknologioita, jotta lopputuloksena on korkealaatuinen, skaalautuva ja tehokas sovellus, joka vastaa yrityksen tarpeita pitkällä aikavälillä.
Tekoäly (AI) on noussut keskeiseksi työkaluksi nykyaikaisessa sovelluskehityksessä. Sen vaikutus ulottuu koko kehitysprosessiin, tehostaen työnkulkua ja parantaen lopputuotteen laatua. AI:n hyödyt näkyvät erityisesti seuraavilla osa-alueilla:
Tekoälyn ja automaation hyödyntäminen ei ainoastaan nopeuta kehitysprosessia, vaan myös mahdollistaa innovatiivisempien ja tehokkaampien sovellusten luomisen. Tämä teknologinen murros muuttaa tapaa, jolla ohjelmistokehittäjät työskentelevät, ja luo uusia mahdollisuuksia sekä haasteita alalle. Yritysten, jotka omaksuvat nämä edistykselliset työkalut, odotetaan saavuttavan merkittävää kilpailuetua nopeasti kehittyvällä ohjelmistomarkkinalla.
Sovelluksen tekemisen kustannukset vaihtelevat huomattavasti riippuen projektin laajuudesta, teknologisista vaatimuksista ja valituista työkaluista. Esimerkiksi yksinkertaisen mobiilisovelluksen tekeminen voi maksaa 10 000–35 000 euroa, kun taas todella yksinkertainen web-sovellus voi olla edullisempi.
Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa:
Arvioi sovellusprojektisi kustannukset hintalaskurimme avulla. Vastaamalla muutamaan yksinkertaiseen kysymykseen saat välittömän kustannusarvion, joka auttaa sinua hahmottamaan sovellusideasi kustannuksia. Laskurin antama kustannusarvio ei ole sitova tarjous, vaan suuntaa-antava alkaen hinta projektisi mahdollisista kustannuksista.
Sovelluksen tekeminen on monivaiheinen prosessi, joka vaatii huolellista suunnittelua, teknistä asiantuntemusta ja tiivistä yhteistyötä asiakkaan kanssa. Modernien työkalujen, kuten no-code- ja low-code-alustojen sekä tekoälyn, avulla sovelluskehityksestä voidaan tehdä nopeampaa ja kustannustehokkaampaa. Hurjalla hyödynnämme ketteriä menetelmiä varmistaaksemme, että projektit etenevät joustavasti ja vastaavat asiakkaan muuttuvia tarpeita.
Olitpa sitten kehittämässä yksinkertaista sovellusta tai monimutkaisempaa ratkaisua, tarjoamme asiantuntevaa tukea sovelluskehityksen kaikissa vaiheissa – ideasta toteutukseen ja ylläpitoon saakka. Meillä on kokemusta ja osaamista auttaa sinua toteuttamaan sovelluksesi tehokkaasti ja kilpailuetua rakentavasti.
Ota rohkeasti yhteyttä, niin sovellusideastasi tarkemmin!
Sovelluksen tekeminen itse voi olla houkutteleva vaihtoehto, jos sinulla on riittävästi teknistä osaamista, aikaa ja resursseja. Se voi olla kustannustehokas tapa saada yksinkertainen sovellus nopeasti käyttöön, erityisesti jos tarpeesi eivät ole kovin monimutkaiset. Täällä voit tutustua Googlen sovelluksen luomisen ohjeisiin.
Kuitenkin, jos sovellus on keskeinen osa liiketoimintaasi, se edellyttää monimutkaisia toiminnallisuuksia, korkean suorituskyvyn vaatimuksia tai käyttäjäkokemukseen liittyviä tavoitteita, ammattilaisen apu on usein parempi valinta. Sovelluskehitys on monivaiheinen prosessi, joka vaatii suunnittelua, testausta ja jatkuvaa ylläpitoa. Ammattilaiset voivat varmistaa, että sovellus toimii luotettavasti, täyttää kaikki tarpeet ja skaalautuu liiketoimintasi kasvaessa. Lisäksi kumppanuus kokeneen kehittäjän kanssa voi tuoda lisäarvoa, kuten nopeamman markkinoille pääsyn, laadukkaamman lopputuloksen ja paremman tuen sovelluksen elinkaaren aikana.
Blogissa kerromme, miten palvelumuotoilun avulla ohjelmistoprojekti onnistuu varmemmin ja liiketoimintatavoitteet saavutetaan ilman turhaa stressiä.
Design Sprint on tehokas palvelumuotoilun ja tuotekehityksen työpajamenetelmä, jolla testataan ideaa ennen teknistä toteutusta.
Prototyypin hyödyntäminen ohjelmistoprojektissa säästää aikaa ja rahaa, kun lopputuotteen käytettävyyttä ja toimintoja voidaan testata jo varhaisessa vaiheessa.