Miksi palvelumuotoilutyöpaja on parasta, mihin voit käyttää aikaasi ennen ohjelmistokehityksen aloittamista? Suuremmat ohjelmistokehityshankkeet, joissa rakennetaan täysin uutta ratkaisua, ovat yleensä merkittäviä investointeja – aikaa, rahaa ja resursseja. Silti liian usein ohjelmistoprojekteja lähdetään viemään eteenpäin ilman riittävää ymmärrystä siitä, mitä käyttäjät todella tarvitsevat ja miten liiketoiminnan tavoitteet saavutetaan.

Ohjelmistokehitysprojektien suurimmat sudenkuopat liittyvätkin usein siihen, ettei käyttäjäkokemusta tai liiketoimintatavoitteita huomioida riittävästi suunnittelun alussa. Tämä voi johtaa epävarmuuteen, ylimääräisiin iteraatioihin ja pahimmillaan projektin epäonnistumiseen.

Aivan alkuvaiheessa ajan uhraaminen palvelumuotoilutyöpajaan tarjoaa ratkaisun tähän ongelmaan. Työpaja selkeyttää ideat ja tavoitteet, tuottaa konkreettisia prototyyppejä, mahdollistaa ideoiden testaamisen nopeasti ja varmistaa, että kehitystyö lähtee alusta asti oikeille raiteille. Tämän lisäksi myös itse ideat selkeytyvät. Monilla voi olla digitaalisesta palvelusta tai toiminnallisuudesta jonkinlainen vähän hähmäinen ajatus, mutta se kirkastuu selkeäksi kokonaisuudeksi vasta työpajan aikana. Työpajan jälkeen ideaa on helpompi hahmottaa ja viedä eteenpäin.

Lisäksi palvelumuotoilun avulla luodut prototyypit voivat olla avainasemassa rahoituksen hakemisessa. Kun ideasi muuttuu konkreettiseksi prototyypiksi, siitä tulee sijoittajille ja rahoittajille helpommin ymmärrettävä. Prototyyppi voi havainnollistaa paitsi tuotteen tekniset ja visuaaliset ominaisuudet myös sen tuottaman arvon liiketoiminnalle ja loppukäyttäjille. Tämä tekee projektistasi uskottavamman ja erottaa sen kilpailijoista – mikä voi olla ratkaisevaa rahoituspäätöksessä.

Palvelumuotoilutyöpaja räätälöidään aina tarpeen mukaan

Koska jokainen projekti on ainutlaatuinen, meillä Hurjalla palvelumuotoilutyöpajoja ei toteuteta yhdellä sapluunalla. Työpajan sisältö ja rakenne muokataan aina asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Joskus se voi tarkoittaa yksityiskohtaista käyttäjäpolkujen hahmottelua, toisinaan taas teknisen toteutettavuuden kartoitusta tai tekoälyn mahdollisuuksien kartoittamista. Asiakkaamme ovat usein kokeneet ulkopuolisen näkökulman ja idean haastamisen hyödylliseksi palvelumuotoilutyöpajoissa.

Joillekin asiakkaille on ollut erityisen tärkeää saada keskustella asiantuntijoiden tai ulkopuolisten kanssa, jotka osaavat haastaa heidän omaa ajatteluaan ja tarjota uusia näkökulmia. Tämä auttaa hiomaan ideasta entistä paremman, kun asioita tarkastellaan monipuolisesti ja erilaisista näkökulmista. Ei tarvitse hakata päätä seinään yksin, vaan yhdessä löydetään uusia ratkaisuja ja selkeyttä.

Muutama asiakas onkin kertonut, että ennen työpajaa heidän ajatuksensa aiheeseen liittyen olivat ”vähän jumissa”. Työpaja toi kuitenkin kaivattua puhtia ja innostusta, kun asiat kirkastuivat ja ratkaisuille löytyi konkreettinen suunta.

Yksi suosituista menetelmistä on Design Sprint, viisipäiväinen intensiiviprosessi, jossa idea jalostetaan konkreettiseksi prototyypiksi ja testataan käyttäjillä. Design Sprint on erinomainen tapa saada nopeasti selkeyttä ja testattuja tuloksia, joiden saamiseen ilman Design Sprintiä voi mennä kuukausia.

Haluatko tietää enemmän Design Sprintistä? Lue lisää blogistamme ja sukella syvemmälle tämän tehokkaan työkalun hyötyihin ja käyttöön!

Kaikki projektit eivät kuitenkaan tarvitse viiden päivän sprinttiä. Palvelumuotoilutyöpajoja voidaan toteuttaa eri laajuuksissa ja painopisteillä – käyttäjäpolkujen hahmottelusta teknisen toteutettavuuden kartoitukseen. Tällöin mahdollisesta prototyypin toteutuksesta voidaan sopia vasta määrittelyiden jälkeen erikseen. Valitsemme menetelmät ja lähestymistavat aina sen perusteella, mikä tuottaa juuri sinun projektillesi eniten lisäarvoa.

Kirkasta tavoitteet – säästät aikaa ja rahaa jo ennen ensimmäistä koodiriviä

Palvelumuotoilutyöpajan suurin arvo on sen kyvyssä tuoda kaikki keskeiset sidosryhmät saman pöydän ääreen ratkomaan oikeita ongelmia. Tavoitteet, käyttäjäkokemuksen kipukohdat ja liiketoiminnan prioriteetit selkiytetään yhteistyössä. Sen sijaan, että kehitystyössä arvailtaisiin käyttäjien tarpeita tai liiketoiminnan tavoitteita, aikaa kuluisi epäselvään suunnitteluun tai väärinymmärryksiin, työpajassa muodostuu yhteinen näkemys projektin tavoitteista.

Mitä hyötyä tästä on?

• Vähennät arvailua: Tavoitteet ja prioriteetit määritellään selkeästi, jolloin kehitystiimi tietää tarkalleen, mitä tavoitellaan.
• Rakennat yhteistä ymmärrystä: Työpaja yhdistää liiketoiminnan, kehitystiimin ja loppukäyttäjät saman tavoitteen taakse.
• Säästät resursseja: Ongelmat ja epärealistiset ideat karsitaan ennen kuin niihin käytetään aikaa ja rahaa.

Entä jos tavoitteena on parantaa olemassa olevaa palvelua?

Palvelumuotoilutyöpaja ei ole vain uusiin projekteihin suunnattu väline – se on myös tehokas työkalu olemassa olevien palveluiden analysointiin ja parantamiseen. Käyttäjien palaute ja data kertovat, missä kipupisteet ovat, ja työpajan avulla niihin voidaan löytää ratkaisut ennen kuin ongelmat muuttuvat suuremmiksi esteiksi. Näin varmistat, että nykyiset palvelusi vastaavat paremmin käyttäjien tarpeita ja tukevat liiketoiminnan tavoitteita.

Konkreettinen prosessi, joka tuottaa tuloksia

Palvelumuotoilutyöpaja ei ole vain keskustelua – se on vaiheittainen prosessi, joka tuottaa selkeitä tuloksia. Työpajan aikana ideat kiteytyvät toimiviksi ideoiksi ja halutessasi myös prototyypeiksi, jolloin niiden toimivuus voidaan testata oikeilla käyttäjillä. Tämä ei vain vähennä projektin riskejä, vaan myös auttaa hahmottamaan, mitä projektissa kannattaa priorisoida.

Olipa kyseessä uuden ohjelmiston kehittäminen tai jo olemassa olevan palvelun parantaminen, palvelumuotoilutyöpaja tarjoaa selkeän ja systemaattisen tavan ratkaista haasteet. Parannuksia voidaan suunnitella ja testata ennen toteutusta, mikä säästää aikaa ja rahaa – ja mikä tärkeintä, varmistaa, että palvelu vastaa käyttäjien odotuksia.

Palvelumuotoilutyöpajan sisältö määritellään aina tavoitteiden mukaiseksi.

Mitä työpajassa ja sen jälkeen esimerkiksi voi tapahtua?

• Ongelman määrittely: Kirkastetaan, mitä halutaan ratkaista ja kenelle. Tämä vaihe varmistaa, että kehitystyö keskittyy oikeisiin asioihin.
• Käyttäjäpolkujen hahmottelu: Määritellään, miten käyttäjät liikkuvat palvelussa ja miten palvelu vastaa heidän tarpeisiinsa. Käyttäjäpolkujen lisäksi tässä vaiheessa voidaan myös tarkastella palvelun toiminnallisuuksia yksityiskohtaisesti. Mitä käyttäjän pitää pystyä tekemään ja missä? Mitä tapahtuu missäkin vaiheessa? Näiden avulla suunnitellaan palvelun reitit ja varmistetaan, että käyttäjäkokemus on sujuva ja selkeä kaikissa käyttötilanteissa.
• Ideointi ja priorisointi: Ideoidaan ratkaisuja ja valitaan niistä tärkeimmät kehityskohteet. Ideoiden realistisuus ja arvo liiketoiminnalle arvioidaan.
• Prototyypin luominen: Luodaan työpajan jälkeen konkreettinen, visuaalinen prototyyppi, joka testataan käyttäjillä.
• Testaus: Prototyyppi testataan todellisilla käyttäjillä, ja saatu palaute ohjaa seuraavia askeleita.
• Iterointi ja jatkosuunnitelma: Käyttäjäpalautteen perusteella ratkaisuja parannetaan ja suunnitellaan seuraavat kehitysvaiheet.

Miksi tämä on tehokasta?

Työpajan aikana kaikki projektin tärkeät elementit – käyttäjäkokemus, liiketoimintatavoitteet ja tekninen toteutettavuus tuodaan yhteen. Näin saadaan aikaan selkeä suunta ja varmuus projektin seuraaviin vaiheisiin. Lisäksi meillä Hurjalla UI/UX-suunnittelijan rinnalla on yleensä mukana myös tekninen asiantuntija eli ohjelmistokehittäjä tai useampi, jotta voidaan heti arvioida ratkaisujen toteutuskelpoisuutta. Kehittäjä tuo mukaan näkemyksen siitä, mitkä ratkaisut ovat teknisesti järkeviä ja mitä riskejä tai haasteita kannattaa tiedostaa.

Jos kyseessä on olemassa olevan asiakkaan palvelun jatkokehitys, mukana on yleensä kehittäjä, joka tuntee asiakkaan projektin ja ympäristöt ennestään. Tämä on suuri etu, sillä tuttuus mahdollistaa nopeamman työn etenemisen ja vähentää väärinymmärryksiä.

Miten palvelumuotoilu voi säästää tuhansia euroja ohjelmistokehitysprojektissasi?

Palvelumuotoilun avulla voidaan tunnistaa ja korjata ohjelmistoprojektin mahdolliset virheet jo suunnitteluvaiheessa, mikä voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä.

IBM:n tutkimuksen mukaan virheiden korjaaminen maksaa huomattavasti enemmän, mitä pidemmälle kehitys etenee. Palvelumuotoilutyöpajassa nämä sudenkuopat voidaan tunnistaa ennen kuin ohjelmistokehitys edes alkaa, mikä säästää merkittävästi rahaa.

Esimerkki tutkimuksen mukaisesti virheiden korjauskustannuksista

Virheiden korjaaminen maksaa siis sitä enemmän, mitä pidemmälle projekti etenee. Tässä konkreettinen esimerkki kustannuksista:

• Suunnitteluvaiheessa virheen korjaaminen maksaa noin 1 000 €.
• Toteutusvaiheessa saman virheen korjaaminen maksaa jo 6 500 €.
• Testausvaiheessa kustannukset nousevat 15 000 euroon.
• Ylläpitovaiheessa korjauskustannukset voivat olla jopa 100 000 €.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Palvelumuotoilutyöpajan avulla sudenkuopat voidaan tunnistaa jo ennen kuin sovelluksen suunnittelu on aloitettu. Tämä estää ongelmia siirtymästä toteutukseen tai ylläpitoon, joissa niiden korjaaminen olisi huomattavasti kalliimpaa. Seuraava laskelma havainnollistaa, miten merkittäviä säästöjä tämä voi tuoda.

Kuvitteellinen esimerkkilaskelma, miten palvelumuotoilun avulla voidaan välttää sudenkuopat

Ilman työpajaa:
Projektin aikana voi syntyä useita kriittisiä ongelmia, jotka havaitaan vasta kehitysvaiheessa:

• Yksi ongelma toteutusvaiheessa: 6 500 €
• Kaksi ongelmaa testausvaiheessa: 2 x 15 000 €
• Yksi ongelma ylläpitovaiheessa: 100 000 €

Kokonaiskustannukset:

6 500 € + 30 000 € + 100 000 € = 136 500 €

Palvelumuotoilutyöpajan avulla käynnistetty projekti:
Työpajassa tunnistetaan mahdolliset sudenkuopat ja ne ratkaistaan ennen sovelluksen suunnittelun ja kehityksen alkamista:

• Neljä ongelmaa ratkaistaan suunnitteluvaiheessa, jolloin suunnittelutyöhön menee enemmän aikaa: 4 x 1 000 € = 4 000 €
• Työpajan kustannus: 5 000 € (esimerkkiarvio)

Kokonaiskustannukset:
4 000 € (sudenkuoppien ratkaiseminen) + 5 000 € (työpaja) = 9 000 €

Säästöt palvelumuotoilutyöpajan avulla
136 500 € (ilman työpajaa) – 9 000 € (työpajan kanssa) = 127 500 €

Palvelumuotoilutyöpaja on tällöin pieni investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, sillä se auttaa:

• Ennaltaehkäisemään virheitä, jotka muuten aiheuttaisivat suuria lisäkustannuksia.
• Nopeuttamaan kehitysprosessia, kun tavoitteet ja suunnitelmat ovat alusta asti selkeät.
• Parantamaan projektin laatua ja käyttäjäkokemusta, koska sudenkuopat tunnistetaan ja ratkaistaan jo alkuvaiheessa.

Nyt tiedät, miksi palvelumuotoilutyöpaja on parasta, mihin voit käyttää aikaasi

Kun käytät aikaa palvelumuotoilutyöpajaan ennen ohjelmistokehityksen aloittamista, teet palveluksen itsellesi, tiimillesi ja projektillesi. Työpaja on se paikka, jolloin visiot konkretisoituvat, ideat testataan ja tavoitteet kirkastetaan. Se luo vankan perustan, jolle koko kehitystyö rakennetaan – selkeät tavoitteet, konkreettiset prototyypit ja käyttäjäpalautteeseen pohjautuvat ratkaisut tekevät projektista huomattavasti sujuvamman.

Hyödyt eivät siis rajoitu pelkästään ajansäästöön. Palvelumuotoilun avulla varmistat, että keskityt oikeisiin asioihin ja teet ne myös oikein alusta alkaen. Palvelumuotoilutyöpajaan panostaminen auttaa välttämään arvailun, turhan säätämisen ja väärät valinnat. Tämä on älykästä tekemistä – tavoitteellista, tehokasta ja läpinäkyvää.

Valmiina viemään uuden idean menestyksekkäästi maaliin tai parantamaan olemassa olevaa palvelua? Ota yhteyttä ja viedään projektisi alusta asti oikeaan suuntaan!