AI Act (Artificial intelligence act) on Euroopan Unionin tekoälysäädös, joka säätelee tekoälyn käyttöä pian täysimääräisesti EU:ssa. Komissio pyrkii saamaan käytänteet valmiiksi huhtikuuhun 2025 mennessä, ja säädöstä aletaan soveltaa vuoden 2025 loppupuolella. Tämä maailman ensimmäinen tekoälylaki tulee asettamaan pelisäännöt tekoälyteknologian kehitykselle ja soveltamiselle.

Tekoäly on vyörynyt hurjalla vauhdilla meidän kaikkien elämään. Emme olisi muutama vuosi sitten vielä osanneet kuvitellakaan muutoksen laajuutta ja varsinkaan sen nopeutta. Kyse on niin mullistavasta teknologiasta, että sen mahdollisuudet ovat lähes rajattomat, mutta samalla se tuo meidät täysin uusien eettisyys- ja turvallisuuskysymysten äärelle. Näistä syistä tekoäly tarvitsee oman lainsäädäntönsä, joka sekä edistää vastuullisen ja läpinäkyvän tekoälyn edistämistä että suojelee meitä kaikkia väärinkäytöksiltä.

Olemme siirtyneet tekoälyn aikakaudelle, joka tarvitsee uudet säännöt

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun teknologinen kehitys mullistaa toimintatapojamme. Ensimmäinen digitalisaation aalto toi verkkosivut 1990-luvulla, toinen hakukoneet ja sosiaalisen median 2000-luvun puolivälissä, ja kolmas siirsi internetin taskuumme mobiiliteknologian myötä 2010-luvulla. Nyt olemme siirtyneet tekoälyn aikakauteen, jossa AI ei ole enää vain yksi teknologinen innovaatio muiden joukossa, vaan se ohjaa digitalisaation seuraavaa vaihetta.

Tekoäly on jo kaikkialla. OpenAI julkaisi ensimmäisen laajan kielimallinsa vuonna 2018, mutta varsinainen läpimurto tapahtui marraskuussa 2022, kun ChatGPT 3.5 tuli saataville. Sen jälkeen tekoälyn rooli arjessa ja liiketoiminnassa on kasvanut räjähdysmäisesti. Tämä muutos ei ole vain teknologinen, vaan myös yhteiskunnallinen ja eettinen, siksi tekoäly tarvitsee pelisäännöt. AI Act on EU:n vastaus tähän uuteen aikakauteen, ja se luo ensimmäistä kertaa maailmanlaajuisesti vaikuttavat raamit tekoälyn kehitykselle ja käytölle.

AI Act -säädöksen sisältö

Tekoälysäädös asettaa vaatimuksia ja velvoitteita tekoälyn kehittäjille ja käyttöönottajille. Säännöt liittyvät tekoälyn käyttötarkoituksiin ja niiden tavoitteena on vähentää yrityksen hallinnollista ja taloudellista kuormaa tekoälyyn liittyen.

Tekoälyjärjestelmien riskitasot

Säädös luokittelee tekoälyjärjestelmät neljään riskitasoon, joiden mukaan niille asetetaan vaatimukset:

• Ei-hyväksyttävä riski: Tähän kuuluvat järjestelmät, joita pidetään uhkana ihmisten turvallisuudelle, toimeentulolle tai oikeuksille.
  • Tekoälyä ei ole yksiselitteisesti sallittua käyttää manipulaatioon, petoksiin tai haavoittuvuuksien hyväksikäyttöön. Myös sosiaalinen pisteytys, rikosten ennustaminen yksilötasolla ja luvaton kasvojentunnistustietokantojen luominen ovat kiellettyjä. Lisäksi tekoälyä ei saa hyödyntää tunteiden tunnistamiseen työpaikoilla ja oppilaitoksissa, biometriseen luokitteluun tai reaaliaikaiseen etätunnistukseen julkisissa tiloissa lainvalvontaa varten.
• Suuri riski: Tähän luokkaa kuuluvat käyttötapaukset, jotka voivat aiheuttaa riskejä terveydelle, turvallisuudelle ja oikeuksille.
  • Suuren riskin tekoälysovelluksia ovat muun muassa kriittisten infrastruktuurien, kuten liikenteen ja terveydenhuollon turvajärjestelmät, sekä oppilaitoksissa ja työmarkkinoilla käytettävät tekoälyratkaisut, jotka vaikuttavat koulutus- ja työmahdollisuuksiin. Myös luottopisteytys, biometrinen tunnistus ja tunteiden analysointi kuuluvat tähän ryhmään. Lisäksi tekoälyn käyttö lainvalvonnassa, muuttoliikkeen hallinnassa ja oikeusjärjestelmässä katsotaan korkean riskin alueiksi, sillä ne voivat vaikuttaa suoraan perusoikeuksiin ja oikeudenmukaisuuteen. Näiden järjestelmien on noudatettava tiukkoja vaatimuksia. Niissä on oltava muun muassa riskienhallintamekanismit ja luotettava data, käyttäjälle on tarjottava selkeää informaatiota, ja järjestelmän toimintaa on seurattava ihmisen valvonnassa.
• Vähäinen riski (tai läpinäkyvyyteen liittyvä riski): Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi AI-palvelubotit, joissa riski voi koskea sitä, ettei henkilö tunnista olevansa tekoälyn kanssa tekemisissä.
  • Näiltä järjestelmiltä vaaditaan tekoälyn käytön läpinäkyvyyttä, jotta voidaan lisätä luottamusta. AI Act -tekoälysäädös edellyttää, että ihmisille kerrotaan selvästi, milloin he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa, jotta he voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Myös tietyt tekoälyllä luodut sisällöt, kuten syväväärennökset (deep fake) ja julkiseen tiedottamiseen tarkoitetut materiaalit, on merkittävä selkeästi ja näkyvästi.
• Minimaalinen riski: Useimmat tekoälyjärjestelmät menevät tähän kategoriaan ja näihin järjestelmiin ei kohdistu vaatimuksia, kuten roskapostisuodattimet ja videopelien tekoäly.
  • Tekoälysäädös ei aseta tekoälyn käytölle sääntöjä näiden käyttökohteiden osalta. Kuitenkin tekoälyn käyttöön liittyvään avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen kannustetaan aina tekoälyn käytössä.

Miten säädös vaikuttaa yleiskäyttöisiin tekoälymalleihin (esim. ChatGPT)?

Yleiskäyttöiset tekoälymallit, kuten ChatGPT, ovat jo osa monia järjestelmiä ja palveluita. Ne ovat tehokkaita työkaluja, mutta samalla ne voivat tuoda mukanaan riskejä. Siksi tekoälysäädös asettaa sääntöjä myös näiden mallien tarjoajille ja käyttäjille varmistaakseen, että tekoäly on turvallista ja luotettavaa käyttää. Tämä tarkoittaa muun muassa läpinäkyvyysvaatimuksia ja tekijänoikeussääntöjä, ja jos malli voi aiheuttaa merkittäviä riskejä, sen tarjoajan on myös tunnistettava ja hallittava ne. Jos yrityksesi hyödyntää ChatGPT:tä tai vastaavaa tekoälymallia osana sovelluksiaan tai palveluitaan, on tärkeää varmistaa, että käyttö on säädösten mukaista. Käyttäjille on esimerkiksi tehtävä selväksi, milloin tekoäly on mukana päätöksenteossa, ja tekijänoikeuksiin liittyvät asiat on huomioitava tarkasti.

Miten toimia tekoälyn kanssa jatkossa?

AI Act tuo järjestystä tekoälyn kehitykseen ja käyttöön. Kun uusi tekoälyjärjestelmä on markkinoilla, vastuut jakautuvat selkeästi. Viranomaiset valvovat, että tekoäly noudattaa sääntöjä, käyttäjien tehtävänä on varmistaa, ettei järjestelmä toimi itsenäisesti ilman ihmisen valvontaa, ja tekoälyratkaisujen tarjoajien on seurattava järjestelmien toimintaa ja puututtava ongelmiin nopeasti.

Jos tekoäly aiheuttaa vakavia häiriöitä tai toimii virheellisesti, siitä on raportoitava viipymättä, jotta haitat voidaan minimoida. Lisäksi tekoälyn tuottaman sisällön on oltava tunnistettavissa, erityisesti julkiseen tiedottamiseen tarkoitetut materiaalit on merkittävä selkeästi.

Vinkkilista tekoälyä hyödyntävän sovelluksen kehitykseen

• Määritä riskitaso
  • Selvitä kuuluuko sovelluksesi korkean, rajoitetun vai vähäriskisen tekoälyn luokkaan ja mitä säädökset edellyttävät.
• Huolehdi läpinäkyvyydestä
  • Kerro käyttäjille, milloin he ovat tekemisissä tekoälyn kanssa, järjestelmän toiminnan on oltava ymmärrettävää.
• Varmista ihmisen valvonta
  • Tekoälyn tuottamia päätöksiä ei voi jättää täysin automaation varaan. Kriittisissä sovelluksissa ihmisen on voitava seurata ja tarvittaessa puuttua toimintaan.
• Käytä laadukasta ja eettistä dataa
  • Tekoälyn hyödyntämän tiedon on oltava luotettavaa ja syrjimätöntä, jotta järjestelmä toimii reilusti ja ennustettavasti.
• Testaa ja seuraa jatkuvasti
  • Korkean riskin järjestelmissä tekoälyn toimintaa on valvottava säännöllisesti. Mahdolliset häiriöt on raportoitava ja korjattava nopeasti.
• Pysy ajan tasalla sääntelystä
  • AI Act kehittyy, ja myös tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät vaatimukset voivat muuttua. Järjestelmän vaatimustenmukaisuutta on arvioitava jatkuvasti.
• Dokumentoi kaikki tarkasti
  • Dokumentoi riskiarviot ja kaikki sovelluksen suunnitteluun sekä kehittämiseen liittyvä toiminta koodia myöten.

Milloin tekoälysäädös astuu voimaan täysimääräisenä?

Tekoäly laki tuli voimaan 1.8.2024, mutta sen soveltaminen tulee käyttöön portaittain. 2.2.2025 AI Actin ensimmäinen osa astui voimaan, ja nyt ei-hyväksyttävän riskin tekoälyjärjestelmät, kuten sosiaalinen pisteytys, on jo virallisesti kielletty EU:ssa. Yleiskäyttöisten tekoälymallien säännöt ja velvoitteet astuvat käyttöön 2.8.2025. Suuririskisillä järjestelmillä siirtymäaika kestää 2.8.207 asti.

Tekoälyn pelisäännöt tarkentuvat – ja se on vain hyvä asia

On hyvä, että tekoälyn etiikka puhuttaa, ja saamme myös kaikille EU-maille yhteisen kehyksen ohjaamaan tekoälyn eettistä ja turvallista käyttöä. EU:lla on tavoitteena olla koko maailman turvallisen tekoälyn edelläkävijä. Kun tekoälyä säännellään ihmisoikeuksia ja perusarvoja kunnioittaen, EU:lla on mahdollisuus luoda tekoälyekosysteemi, josta hyötyvät kaikki. Tekoäly kehittyy vauhdilla, ja sen hyödyntämisessä on tärkeää pitää läpinäkyvyys ja vastuullisuus etusijalla. Jatkuva seuranta ja eettiset käytännöt varmistavat, että tekoäly toimii luotettavasti ja tuo aidosti lisäarvoa yrityksille ja yhteiskunnalle. Tekoälyn kanssa toimiminen vaatii siis jatkossa enemmän läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja jatkuvaa seurantaa, mutta samalla se luo turvallisemman ja luotettavamman ympäristön tekoälyn hyödyntämiselle.

Tekoälyn eettinen käyttö puhuttaa myös meillä Hurjalla. Tästä syystä olemmekin luoneet meille omat tekoälyn eettiset periaatteet, jotka ohjaavat vastuullista käyttöä. Tekoäly voi tehostaa liiketoimintaa, sujuvoittaa prosesseja ja avata uusia mahdollisuuksia, mutta vain, kun sitä käytetään fiksusti. Hyvin hyödynnettynä se tukee parempaa päätöksentekoa, lisää tuottavuutta ja mahdollistaa entistä älykkäämmät digitaaliset palvelut.

Jos siis haluat rakentaa yritykselle tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja fiksusti ja vastuullisesti, jutellaan lisää!

Testaa tekoälysuosittelijaa