Blogi Saavutettavuus on digitaalisen palvelun lähtökohta
Saavutettavuus tekee digimaailmassa saman kuin esteettömyys fyysisessä ympäristössä: se turvaa kaikille sopivan ja turvallisen reitin sinne, minne kukin haluaa mennä. Siksi saavutettavien digipalveluiden tarjoamisesta hyötyvät myös muut kuin julkiset organisaatiot.
Oletko joskus ilahtunut, kun verkkopalvelut toimivat hyvin ja helpottavat arkea? Tai kenties turhautunut etsiessäsi digitaaliseen palveluun piilotettua tietoa, ehkä vähän tuskaillut heikon mobiilinäkymän kanssa? Myös esimerkiksi heikko kontrasti tai liian pieni fonttikoko on yleinen ongelma, joka liittyy saavutettavuuteen ja vaikuttaa meihin kaikkiin. Se hankaloittaa sivuston tekstien lukemista niin näkörajoitteisille henkilöille kuin kenelle tahansa, joka yrittää lukea tekstiä esimerkiksi puhelimen ruudulta auringonvalossa.
Hyvin toimiva ja ymmärrettävä palvelu on asiakkaan viihtymisen ja kilpailukyvyn kannalta tärkeä tekijä niin isommille kuin pienemmillekin toimijoille, yrityksille ja yhteisöille. Saavutettavuus on tärkeää teille, meille, yhteistyökumppaneille ja asiakkaille. Kirjoitimme kattavan tietopaketin siitä, mitä ovat saavutettavuus, digipalvelulaki ja saavutettavuusdirektiivi ja mitä ne merkitsevät verkkopalveluiden kehittämisessä.
Viranomaisia, julkisia organisaatioita ja julkisten palveluiden tuottajia sitoo jo nyt laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, digipalvelulaki ja saavutettavuusdirektiivi (Aluehallintovirasto). Ydinajatus on, että digipalvelulailla ja etenkin saavutettavuudella ehkäistään käyttäjien eriarvoisuutta digitaalisten palveluiden parissa. Samalla varmistetaan, ettei kukaan palveluiden käyttäjä koe jäävänsä digitalisaation ulkopuolelle.
Digipalvelulaki on laaja kokonaisuus ja saavutettavuus yksi sen osa-alueista. Saavutettavuus taas voidaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan jakaa edelleen kolmeen pienempään osaan: helppokäyttöiseen ja selkeään käyttöliittymään, palvelun tekniseen toteutukseen ja ymmärrettävään sisältöön. Mutta mitä nämä kolme osaa tarkoittavat käytännössä?
Lue myös: Digipalvelulaki tuo verkkokaupat saavuttavuusvaatimusten piiriin
Käytännönläheisin tapa lähestyä saavutettavuutta on arvioida digitaalista palvelua asiakkaiden näkökulmasta. Siksi etenkin uusien verkkopalveluiden suunnitteluvaiheessa mietitään esimerkiksi kenelle sivustoa ollaan tekemässä, onko vierailijoilla erityistarpeita, millaisilla laitteilla sisältöä tarkastellaan tai mitä käyttäjä tekee sivustolla. Tällainen kartoitus voidaan toki tehdä jo olemassa olevalle palvelulle.
Saavutettavuuden tärkeäksi tekijäksi nousee samalla käytettävyyden toteutuminen ja arviointi. Kun käyttöliittymä suunnitellaan mahdollisimman selkeäksi ja helppokäyttöiseksi, on palvelun rakentaminen luontevaa tehdä saavutettavuusdirektiivin yksityiskohtaisten ohjeiden mukaan.
Digipalvelulakiin sidottu palvelu toteutetaan saavutettavuusdirektiivin kansainvälisen verkkosisällön saavutettavuusohjeen (Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.2) mukaan. WCAG-ohjeistus on yksityiskohtainen kuvaus niistä teknisistä ja sisällöllisistä yksityiskohdista, joilla turvataan saavutettavuuden vähimmäistaso.
Lue myös: Uudet verkkosisällön saavutettavuusohjeet (WCAG 2.2) on julkaistu
WCAG-ohje sisältää kriteerejä, jotka on luokiteltu A-, AA- ja AAA-tasoihin. Digipalvelulaki velvoittaa noudattamaan lain piiriin kuuluvien toimijoiden palveluissa vähintään A- ja AA-tasoja. Nämä A- ja AA -tasot taas sisältävät useita erilaisia kriteerejä havaittavuuden, hallittavuuden, ymmärrettävyyden ja toimintavarmuuden aihepiireistä.
Vaikuttaako monimutkaiselle? Ei syytä huoleen! A- ja AA-tason kriteerit koskevat pääasiassa teknisiä yksityiskohtia, joista ammattitaitoinen kehittäjä ottaa kyllä kopin ja tarvittaessa ohjeistaa lisää.
Teknisillä ratkaisuilla toteutetaan digitaalisen palvelun käyttöliittymä ja luodaan sovitut rakenteet sisällön esittämiselle. WCAG-ohjeilla turvataan ennen kaikkea se, että palvelun tekniset ratkaisut ja toiminnallisuudet on toteutettu saavutettavuuden kannalta oikein.
WCAG-ohjeiden A- ja AA -tasojen kriteereissä on laajalti ohjeita erilaisten yksityiskohtien osalta. Ohjeita on esimerkiksi digipalvelun elementtien sijoittelusta, avustavien teknologioiden käytön huomioimisesta ja toiminnallisuuksien toteuttamisesta niin, että ne toimivat moitteetta erilaisilla käyttäjillä ja laitteistoilla (Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.2).
Vaikka WCAG-kriteeristö on pitkä, ei silti kannata pökertyä vaatimusten äärelle: esimerkiksi lähes kaikissa Hurjan verkkosivuprojekteissa nämä A- ja AA -tasojen mukaiset kriteerit toteutuvat jo nyt, vaikka digipalvelulaki ei olisi siihen erikseen velvoittanut.
Esimerkiksi Pohjois-Savon ilmastotyön verkkosivusto tehtiin saavutettavuusvaatimusten mukaan (ks. asiakastarina). Sivustolla huomioitiin mm. seuraavia asioita:
Digipalvelun rakentaminen WCAG-ohjeiden mukaan poistaa hyvin monia saavutettavuutta häiritseviä teknisiä esteitä. Saavutettavuuden arviointia voidaan täydentää myös käyttämällä apuna ohjelmallisia työkaluja, kuten Googlen Lighthouse -laajennusta tai muita testaamiseen suunniteltuja ohjelmia.
Vaikeaselkoinen sisältö on yksi tutuimmista digipalveluiden saavutettavuuden ongelmista. Haastavan sisällön syy on usein varsin inhimillinen – sisällön tuottaminen voi saada vaikutteita alakohtaisista sanastoista ja hankalista kielellisistä rakenteista. On selvää, että tällaista saavutettavuuteen liittyvää ongelmaa ei taitavinkaan kehittäjä voi pelkkien WCAG:n teknisten kriteerien avulla muuttaa saavutettavaksi! Virallisesti ns. kielioppi kuuluu AAA-tason kriteereihin, mutta myös A- ja AA-tasoilla on tärkeää huomioida, että otsikot kuvaavat sisältöä riittävän hyvin ja, että myös otsikkotasoja noudatetaan, jotta käyttäjät löytävät tarvitsemansa sisällön helposti.
Digitaaliseen palveluun onkin kaiken teknisen työn lisäksi tärkeää tuottaa sosiaalisesti ja kognitiivisesti laadukasta sisältöä, joka on käyttäjille sopivassa muodossa. Ja tehty tietenkin saavutettavuusdirektiiviin sisältyvien, sisältöä koskevien WCAG-ohjeiden mukaan. Saavutettavuus koskee sekä sivustoa että tiedostoja (esim. ladattavat PDF-tiedostot).
Esimerkiksi selkeä ja yleistajuinen kieli, johdonmukainen kerronta, tekstisisältöjen hyvä otsikointi ja kappalejaot sekä monikanavaisen tiedon tarjoaminen (ks. Papunet, 2019 Saavutettavien verkkosivujen suunnitteluopas.) ovat kaikki hyvän, saavutettavan digitaalisen sisällön ominaispiirteitä.
Lue myös: Saavutettavuustestaus käytännössä – kohti saavutettavaa käyttökokemusta
Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa palvelun tarjoajia tuomaan verkkosivuilleen tai sovellukseen saavutettavuusselosteen, jonka sisältö vastaa EU:n määritelmää. Ajantasaiset ohjeet ja siirtymäajat selosteen laatimiseen ja päivittämiseen löytyvät esimerkiksi Aluehallintoviraston sivuilta.
Digitaalisten palveluiden käyttäjille on saavutettavuusselosteen lisäksi tarjottava mahdollisuus antaa digitaalisesta saavutettavuudesta palautetta. Tähän liittyvää ohjeistusta on koottu Aluehallintoviraston sivuille. Vaikka kyseisellä sivustolla käsitellään palautteen antamista asiakkaan näkökulmasta, antaa ohjeistus hyviä vinkkejä myös palvelun tarjoajalle.
Digipalvelulain ja saavutettavuuden tarkoitus on turvata kaikille palveluiden käyttäjille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ja hyödyntää digitaalisia palveluita. Kun digitaalinen palvelu toteutetaan yhteistyön avulla ja saavutettavuus toteutuu reilusti minimivaatimuksia paremmin, tulee palvelun tarjoajasta helposti lähestyttävä ja asiakkaan on miellyttävää tutustua palvelun sisältöihin. Saavutettavat verkkopalvelut ovat siis kaikkien etu.
Ihan kaikkiin saavutettavuuden kannalta oleellisiin tekijöihin ei kuitenkaan löydy ohjeistusta saavutettavuuskriteereistä, joten digitaalisen palvelun tekijöillä on hyvä olla laajempaa osaamista omaan alaan liittyvistä lainalaisuuksista, erityispiirteistä ja parhaista käytännöistä. Me Hurjalla toteutamme mielellämme digitaalisen palvelun, jossa saavutettavuus toteutuu paremmin kuin hyvin.
Tarjoamme myös olemassa oleville verkkopalveluille saavutettavuusauditointia, jolla selvitämme palvelun saavutettavuuden nykytilan ja kuinka sitä voidaan kehittää. Ota yhteyttä, jutellaan lisää!
Lataa saavutettavuusopas
Digipalvelulaki päivittyy ja uudet muutokset tuovat saavutettavuusvaatimusten piiriin uusia palveluita ja palveluntarjoajia.
Tässä blogitekstissä kerromme, miten meillä Hurjalla saavutettavuustestaus, eli saavutettavuusauditointi käytännössä etenee ja mitä se sisältää.
Käyttöliittymäsuunnittelun tavoitteena on, että käyttöliittymää on mahdollisimman yksinkertaista käyttää, jolloin myös ohjelmiston tavoitteet täyttyvät.