6 voittavaa tekoälyn käyttötapausta -artikkelin kansikuva, jossa nainen katsoo liikkuvaa raitiovaunua.

6 voittavaa tekoälyn käyttötapausta – näin löydät, missä siitä on oikeasti hyötyä

Tekoälyratkaisujen suunnittelu alkaa hyvin määritellyistä käyttötapauksista, eli konkreettisista tilanteista, joissa tekoäly tuo lisäarvoa.

Boston Consulting Groupin tutkimuksen mukaan vain 26 % yrityksistä on onnistunut viemään tekoälyn hyödyntämisen kokeiluista todelliseen liiketoiminta-arvoon. Suurimmalla osalla, peräti 74 %, tekoälyinvestoinnit eivät vielä ole tuottaneet konkreettisia tuloksia, vaikka panostuksia on tehty.

Samaan aikaan niin sanotut AI-edelläkävijät erottuvat joukosta selvästi: niiden liikevaihto kasvaa 1,5 kertaa nopeammin ja omistajatuotot ovat 1,6 kertaa korkeammat kuin kilpailijoilla.

Myös McKinsey alleviivaa samaa viestiä: 92 % yrityksistä aikoo kasvattaa tekoälyinvestointejaan, mutta vain murto-osa kokee olevansa tähän kypsällä tasolla. Teknologiaan siis uskotaan, mutta sen todellinen hyödyntäminen liiketoiminnan ytimessä on edelleen monelle haaste.

Miksi käyttötapausten määrittely on ratkaisevaa?

Tulokset osoittavat, että tekoäly itsessään ei riitä. Ilman selkeitä suunnitelmia ja tavoitteita tekoäly jää helposti irralliseksi kokeiluksi, josta ei synny kestävää kilpailuetua. Onnistumisen avain on suunnitelmallisuus: tekoälyratkaisut tulee rakentaa aidosti liiketoimintaa palvelemaan.

Tekoälyratkaisujen suunnittelu alkaa hyvin määritellyistä käyttötapauksista, eli konkreettisista tilanteista, joissa tekoäly tuo lisäarvoa. Käyttötapaukset auttavat tunnistamaan, missä tekoälyä kannattaa hyödyntää ja millaista arvoa sen avulla tavoitellaan. Kun nämä kuvataan huolellisesti, niistä syntyy silta liiketoiminnan tarpeiden ja teknologian mahdollisuuksien välille.

Mitä tarkoittaa käyttötapaus ohjelmistokehityksen kontekstissa?

Käyttötapaus (use case) kuvaa tilanteen, jossa käyttäjä on vuorovaikutuksessa sovelluksen tai ohjelmiston kanssa ja pyrkii saavuttamaan tietyn tavoitteen. Se vastaa kysymykseen, missä tilanteessa sovellusta käytetään ja mitä ongelmaa sillä ratkaistaan. Käyttötapaukset siis mallintavat palvelun vuorovaikutuksen käyttäjän kanssa.

Käyttötapaus ja käyttäjätarina liittyvät läheisesti toisiinsa, mutta ne eivät ole synonyymejä. Käyttäjätarina (user story) kirjoitetaan käyttäjän näkökulmasta eikä siinä pureuduta teknisiin yksityiskohtiin. Se on lyhyt ja selkeä kuvaus käyttäjän roolista, tavoitteesta ja syystä eli kuka käyttäjä on, mitä hän haluaa tehdä ja miksi. Tarinat konkretisoivat käyttäjän näkökulmasta, miten tehtävä työ tuottaa arvoa asiakkaalle.

Käyttötapaukset ja käyttäjätarinat ovat ohjelmistokehityksen perusvälineitä, joiden avulla käyttäjien tarpeet muutetaan konkreettisiksi teknisiksi ratkaisuiksi. Näihin liittyy vielä käyttäjäpolku (user journey), joka laajentaa näkymän yksittäisestä tilanteesta koko asiakkaan matkaan ja sovelluksen käyttöön eri vaiheissa. Näiden suunnitteluvaiheen työkalujen avulla kehittäjät, liiketoiminta ja loppukäyttäjät puhuvat samaa kieltä.

Miksi käyttötapauksien kuvaaminen on keskeistä tekoälyratkaisuissa?

BCG:n mukaan monet yritykset kamppailevat sen kanssa, miten tekoälystä saadaan todellista liiketoiminta-arvoa. Usein ongelmana on, että AI-työkaluja kyllä kokeillaan, mutta niiden rooli arjen työssä jää epäselväksi. Kun yrityksessä mietitään, mihin tekoälyä kannattaa hyödyntää, ensimmäinen askel on pysähtyä ratkaisun vaatimusmäärittelyyn.

Käyttötapauksien kuvaaminen tarkasti tässä vaiheessa auttaa hahmottamaan, missä prosesseissa tai toiminnoissa tekoäly voi tuottaa eniten arvoa – olipa kyse asiakaspalvelusta, tuotannon optimoinnista tai huoltotyön tehostamisesta. Näin voidaan tunnistaa ne kohdat, joissa tekoäly ei ole vain “hieno lisä”, vaan ratkaisu todelliseen liiketoiminnan kipupisteeseen.

Käyttötapaukset toimivat yhteisenä työkaluna liiketoiminnan asiantuntijoille ja ohjelmistokehittäjille. Ne kuvaavat tilanteen, ongelman ja tavoitellun hyödyn niin yksinkertaisesti, että molemmat osapuolet ymmärtävät, mitä ollaan ratkaisemassa. Tämä luo perustan myös ihmisen ja tekoälyn yhteistyölle: tekoäly voi tukea ideointia ja prototypointia, ja huolellisen määrittelyn ja suunnittelun kautta varmistetaan, että ratkaisu pysyy hallittavana ja oikeassa kontekstissa.

Kun käyttötapaukset yhdistetään käyttäjätarinoihin ja context engineering -ajatteluun, syntyy kokonaisuus, joka ohjaa AI:n tuotoksia liiketoiminnan tavoitteiden mukaisesti. Tämä auttaa yritystä varmistamaan, että tekoälyratkaisu ei jää irralliseksi kokeiluksi, vaan tukee pitkän aikavälin kehitystä ja tuo mitattavaa hyötyä.

Näin tunnistat yrityksellesi arvokkaimmat tekoälyn käyttökohteet

OpenAI:n opas Identifying and Scaling AI Use Cases tarjoaa kolmiportaisen mallin tekoälyn käyttötapausten tunnistamiseen.

Kuvankaappaus OpenAI: Identifying and Scaling AI Use Cases -oppaasta kolmiportaisesta mallista käyttötapausten tunnistamiseen.
Kolmiportainen malli tekoälyn käyttötapausten tunnistamiseen. Lähde: OpenAI: Identifying and Scaling AI Use Cases
  • 1. Mahdollisuuksien tunnistaminen
    • Tutki yrityksesi prosesseja ja etsi kohtia, joissa tekoäly voisi tuoda hyötyä. Tyypillisiä merkkejä ovat toistuva manuaalinen työ, suuri tietomäärä, hitaat prosessit tai päätöksentekoon tarvittava hajautunut tieto.
  • 2. Peruskäyttötapausten opettaminen organisaatiossa
    • Kun työntekijät oppivat tunnistamaan peruskäyttötapauksia, he osaavat myös ehdottaa uusia ideoita. Tämä madaltaa kynnystä hyödyntää tekoälyä ja kiihdyttää innovointia koko organisaatiossa.
  • 3. Käyttötapausten kokoaminen ja priorisointi
    • Kaikkia ideoita ei voida toteuttaa kerralla. Priorisointi auttaa keskittämään resurssit niihin kohteisiin, joilla on suurin vaikutus. Oppaasta löytyvä yksinkertainen Impact/Effort-kehys toimii tähän erinomaisesti – se ohjaa aloittamaan projekteista, joissa vaikutus on suuri mutta toteutus vielä kevyesti kokeiltavissa.

Kuusi peruskäyttötapausta ovat hyviä lähtöpisteitä tekoälyratkaisun ideoinnille

OpenAI:n mukaan suurin osa tekoälyn hyödyistä keskittyy kuuteen ydinalueeseen:

  • Sisällöntuotanto – raportit, ohjeet ja markkinointimateriaalit
  • Automaatiot – toistuvien tehtävien ja prosessien automatisointi
  • Tutkimus ja analyysi – datan tiivistäminen, jäsentäminen ja havainnointi
  • Ohjelmointitehtävät – koodin luominen, testaus ja optimointi
  • Data-analyysi – trendien tunnistus ja päätöksenteon tukeminen
  • Ideointi ja strategiatyö – uusien konseptien ja liiketoimintaskenaarioiden kehittäminen
Kuvankaappaus OpenAI: Identifying and Scaling AI Use Cases -oppaasta 6 tekoälyn hyödyntämisen ydinaluetta.
6 tekoälyn hyödyntämisen ydinaluetta. Lähde: OpenAI: Identifying and Scaling AI Use Cases

Nämä kuusi aluetta tarjoavat hyvän lähtökohdan, kun halutaan tunnistaa tekoälyn todelliset arvonluontikohdat käytännössä.

Hurjan käytännön esimerkit

Hurjalla olemme konkretisoineet tekoälyn mahdollisuuksia demojen avulla. Ne havainnollistavat, miten tekoälyratkaisut muuttavat prosesseja tehokkaammiksi – ja ennen kaikkea helpottavat ihmisten työtä.

Esimerkkejä toteuttamistamme demoista:

  • Tilauskäsittelijä automatisoi sähköpostitse saapuvat tilaukset ERP-järjestelmään, poistaen manuaalisen työn ja virheet.
  • Kysy dokumentista -ratkaisu hakee vastaukset suoraan teknisistä ohjeista tai sopimuksista luonnollisella kielellä.
  • Puheentunnistus muuntaa kokoustallenteet ja huoltoraportit tekstiksi automaattisesti.
  • AI-kouluttaja tuo interaktiivisuuden koulutusmateriaaleihin ja helpottaa perehdytystä.
  • Trendianalyysi ennustaa myynnin ja resurssitarpeiden kehitystä visuaalisesti.
  • Asiakasanalyysi auttaa myyntitiimejä ymmärtämään asiakkaan tilanteen jo ennen ensimmäistä tapaamista.

Esimerkiksi näiden ratkaisujen avulla yritykset voivat vähentää manuaalista työtä, nopeuttaa päätöksentekoa ja vapauttaa resursseja korkeamman arvon tehtäviin. Varaa demojen esittely.

Käyttötapauksen määrittely käytännössä

Käyttötapaukset voidaan kuvata tekstinä, taulukkona tai visuaalisesti. Tyypillisesti erotellaan kaksi näkökulmaa:

  • Liiketoimintakäyttötapaus (Business use case) – kuvaa, miksi toiminto on tärkeä ja mitä arvoa se tuottaa organisaatiolle.
  • Järjestelmäkäyttötapaus (System use case) – kuvaa, miten ohjelmisto toteuttaa kyseisen toiminnon teknisesti.

Näiden avulla yritys voi kuvata sekä strategisen tavoitteen että sen toteutuksen käytännössä.

Käyttötapauksen määrittelyn tarkistuslista

Taulukko auttaa varmistamaan, että jokainen käyttötapaus on määritelty riittävän tarkasti ennen toteutusta. Perustuu IBM:n Use case specification outlineen.

Osa-alueKuvaus ja ohjeistusKysymyksiä joiden avulla pääset alkuun
Käyttötapauksen nimiNimeä käyttötapaus selkeästi. Nimi kertoo, mikä on toiminnon tavoite tai näkyvä lopputulos.Mitä käyttäjä tekee ja mikä muuttuu onnistuneen suorituksen jälkeen? Esim. “Kirjaa huoltotyö mobiilisovellukseen” tai “Luo automaattinen tilausraportti”.
Lyhyt kuvausKuvaa käyttötapauksen rooli ja tarkoitus: miksi tämä toiminto on olemassa ja mitä liiketoiminnan tarvetta se palvelee.Miksi tämä toiminto on tärkeä? Kenen ongelmaa se ratkaisee?
Tapahtumien kulkuEsitä käyttötapauksen päävaiheet. Kuvaa, miten käyttäjä ja järjestelmä ovat vuorovaikutuksessa. Vältä käyttöliittymän yksityiskohtia ja keskity siihen, mitä tietoa vaihdetaan.Mitä käyttäjä tekee ensin? Mitä järjestelmä vastaa? Mitä tietoa siirretään?
PeruskulkuKuvaa ihannetilanne eli perusprosessi, jossa kaikki etenee suunnitellusti. Tämä on se tapaus, jonka kautta järjestelmä toimii oletusarvoisesti.Miten prosessi etenee, kun kaikki menee oikein?
Vaihtoehtoiset kulutKuvaa poikkeamat tai virhetilanteet, kuten virheellinen syöte tai puuttuva tieto.Mitä tapahtuu, jos käyttäjä syöttää virheellisen tiedon? Mitä jos yhteys katkeaa?
ErityisvaatimuksetListaa käyttötapaukseen liittyvät ei-toiminnalliset vaatimukset, kuten laatu, tietoturva, suorituskyky tai sääntelyyn liittyvät tekijät.Onko järjestelmällä erityisiä suorituskyky- tai turvallisuusvaatimuksia? Pitääkö huomioida lainsäädäntöä tai standardeja?
EdellytyksetKuvaa tilanne tai olosuhteet, joiden on oltava voimassa ennen käyttötapauksen aloittamista.Mitä pitää olla tehtynä tai valmiina, ennen kuin tämä prosessi voi alkaa?
JälkiehdotKuvaa mahdolliset tilat tai tulokset, jotka järjestelmällä on käyttötapauksen päätyttyä.Mitä järjestelmässä muuttuu tai mitä tietoa on luotu, kun prosessi päättyy?
LaajennuspisteetTunnista kohdat, joissa toinen käyttötapaus liittyy tähän tai jatkaa siitä eteenpäin.Missä kohtaa tämä käyttötapaus linkittyy muihin prosesseihin? Esim. “Huoltoraportin kirjaaminen” → “Laskutuksen käynnistäminen”.

Priorisointi, eli mistä kannattaa aloittaa?

Kun käyttötapauksia on useita, ne kannattaa järjestää vaikutus–vaivannäkö (Impact/Effort) -matriisin avulla.

  • Nopeat voitot: suuri vaikutus, pieni vaivannäkö
  • Pitkän aikavälin hankkeet: suuri vaikutus, mutta vaativat resursseja
  • Helposti kokeiltavat: pieni vaikutus, pieni vaivannäkö
  • Vältettävät: pieni vaikutus, suuri vaivannäkö

Näin varmistetaan, että ensimmäiset AI-projektit tuottavat nopeita, mitattavia tuloksia ja tukevat tulevien hankkeiden perustaa.

Miten me autamme?

Tekoälyn hyödyntäminen ei ala teknologiasta, vaan liiketoiminnan tarpeista. Huolellisesti määriteltyjen käyttötapausten avulla löydät kohdat, joissa tekoäly tuottaa todellista arvoa. Kun ideat kuvataan, priorisoidaan ja testataan huolellisesti, ne muodostavat kestävän pohjan älykkäille, skaalautuville ratkaisuille.

Hurjalla autamme yrityksiä tunnistamaan tekoälyn mahdollisuudet ja viemään ne käytäntöön. Esimerkiksi AI Sprint -työpajamme auttaa löytämään parhaat ideat, ja toteuttamamme AI Sandbox konkretisoi mahdollisuuksia: esittelemme demojen avulla, miten tunnistetut käyttötapaukset voidaan toteuttaa tekoälyllä.

Varaa AI Sandbox -demojen esittely ja näe käytännössä, miten tekoäly voi tuoda liiketoimintaasi todellista etumatkaa.

Laitetaanko homma käyntiin?

"*" näyttää pakolliset kentät

Nimi*
Hurja Solutions Jarno Airaksinen.