Käyttäjäpolut ja tekoäly – näin rakennetaan käyttäjäkeskeinen ja älykäs palvelukokemus

Artikkelissa sukelletaan siihen, miten käyttäjäpolut ja tekoäly tukevat toisiaan, ja miksi palvelumuotoilupaja on yksi tehokkaimmista tavoista suunnitella skaalautuva ja aikaa kestävä tekoälyratkaisu. Palvelumuotoilupaja toimii lähtökohtana, jossa liiketoiminta, käyttäjäkokemus ja tekniset reunaehdot tuodaan samaan keskusteluun ennen varsinaisia arkkitehtuuri- ja toteutuspäätöksiä.

Kuvittele sovellus, jossa käyttäjä liikkuu kuin itsestään oikeaan suuntaan, jossa tekoäly auttaa häntä tekemään päätöksiä ja jossa koko palvelukokemus tuntuu sujuvalta ja henkilökohtaiselta. Tämä ei synny sattumalta. Tämän kaiken suunnittelun perusta on käyttäjäpolku. Kun ymmärrämme, miten ihminen todella liikkuu palvelussa ja mitä hän tarvitsee eri vaiheissa, pystymme tunnistamaan myös ne kohdat, joissa tekoäly tuottaa aitoa hyötyä.

Yritykset ovat tilanteessa, jossa tekoälyn mahdollisuudet ovat valtavat, mutta niiden käytännön toteutus on vaikea hahmottaa. Siksi työkalut, jotka selkeyttävät kokonaisuutta, kuten käyttäjäpolut ovat arvokkaampia kuin koskaan. Hurjalla autamme yrityksiä suunnittelemaan tekoälyn osaksi olemassa olevia järjestelmiä tai luomaan kokonaan uusia tekoälysovelluksia.

Käyttäjäpolut auttavat tunnistamaan ne kohdat, joissa tekoälyllä on potentiaalia tuottaa arvoa. Lopullinen toteutus edellyttää lisäksi datan saatavuuden, integraatioiden ja teknisten reunaehtojen arviointia.

Mikä käyttäjäpolku on – ja miten se liittyy käyttötapauksiin ja käyttäjätarinoihin?

Käyttäjäpolku kuvaa kokonaisvaltaisen palvelukokemuksen alusta loppuun: mistä käyttäjä tulee palveluun, mitä hän yrittää tehdä, mitä hän näkee ja kokee eri vaiheissa ja missä kohdin hän tarvitsee tukea tai ohjausta. Se kertoo, millaisena palvelu näyttäytyy käyttäjän arjessa – ei vain yksittäisenä toimintona, vaan jatkuvana matkana.

Käyttötapaukset ja käyttäjätarinat täydentävät käyttäjäpolkua eri tarkkuustasoilla:

• Käyttötapaus (use case) kuvaa konkreettisen tilanteen, jossa käyttäjä on vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa ja pyrkii saavuttamaan tietyn tavoitteen. Se vastaa kysymykseen: missä tilanteessa sovellusta käytetään ja mitä ongelmaa sillä ratkaistaan?
• Käyttäjätarina (user story) puolestaan tuo mukaan inhimillisen näkökulman: kuka käyttäjä on, mitä hän haluaa tehdä ja miksi se on tärkeää. Se auttaa pitämään kehityksen kiinni käyttäjän tavoitteissa ja arjessa, ei pelkästään teknisessä toteutuksessa.
• Käyttäjäpolku (user journey) sitoo nämä yhteen ja laajentaa näkymän yksittäisestä tilanteesta koko asiakkaan matkaan: miten eri käyttötapaukset ja käyttäjätarinat kytkeytyvät toisiinsa, missä kohdin tekoäly tulee kuvaan mukaan ja miten palvelukokemus rakentuu vaihe vaiheelta.

Kun suunnitellaan tekoälyn hyödyntämistä järjestelmässä, käyttäjäpolut auttavat löytämään oikeat kohdat, joissa tekoäly voi oikein rajattuna auttaa, automatisoi, ennustaa tai säästää aikaa ja rahaa. Hyvin kuvattu käyttäjäpolku auttaa näkemään, missä kohdin palvelua tekoäly voisi helpottaa käyttäjän matkaa, nopeuttaa toimintaa tai parantaa kokonaiskokemusta.

Lue myös: 6 voittavaa tekoälyn käyttötapausta – näin löydät, missä siitä on oikeasti hyötyä

Käyttäjäpolut toimivat sekä karttana että kompassina uuden sovelluksen kehittämisessä

Uuden ohjelmistotuotteen kehittäminen on aina monivaiheinen prosessi, joka vaatii tarkkaa suunnittelua ennen ensimmäistä koodiriviä. Digitaalisen palvelumuotoilun avulla voidaan varmistaa, että uusi tuote on käyttäjälähtöinen, teknisesti toteutettavissa ja liiketoiminnallisesti kannattava. Työpajan avulla luodaan selkeä suunnitelma, joka ohjaa kehitystiimiä ja vähentää projektin riskejä. Uusi tuote tarkoittaa aina epävarmuutta. Käyttäjäpolut ja palvelumuotoilu tekevät epävarmasta ennakoitavaa. Tekoälysovellusta suunnitellessa kartoitamme:

• mitä käyttäjät yrittävät saavuttaa,
• millaisia rutiineja voidaan automatisoida,
• miten tekoäly parantaa tehokkuutta,
• ja miten ratkaisu skaalautuu yrityksen kasvaessa.

Polkujen pohjalta luodaan prototyyppi, joka testataan oikeilla käyttäjillä ennen kehityksen aloittamista. Tämä vähentää riskejä ja antaa selkeän suuntaviivan tekniselle toteutukselle. Prototyyppiä käytetään ensisijaisesti käyttäjäkokemuksen, järjestelmän toimintalogiikan ja tekoälyn roolin validoimiseen ennen varsinaisia kehityspäätöksiä.

Palvelumuotoilupajassa käyttäjäpolut ja tekoäly kohtaavat

Palvelumuotoilutyöpaja on vaiheittainen prosessi, joka tuottaa selkeitä tuloksia. Työpajan aikana ideat kiteytyvät toimiviksi konsepteiksi ja halutessasi sen jälkeen myös prototyypeiksi, jolloin niiden toimivuus voidaan testata oikeilla käyttäjillä. Tämä ei vain vähennä projektin riskejä, vaan auttaa hahmottamaan, mitä projektissa kannattaa priorisoida ja missä tekoäly tuottaa aitoa hyötyä.

Työpajan sisältö määritellään aina tavoitteiden mukaiseksi. Se voi keskittyä uuden tekoälysovelluksen konseptointiin, olemassa olevan järjestelmän parantamiseen, tekoälyn integrointiin tai käyttäjäpolkujen uudistamiseen.

Mitä työpajassa ja sen jälkeen esimerkiksi voi tapahtua?

• Ongelman määrittely: Kirkastetaan, mitä halutaan ratkaista ja kenelle. Tämä vaihe varmistaa, että kehitystyö keskittyy oikeisiin asioihin. Onko tarkoitus integroida tekoäly olemassa olevaan järjestelmään, vai luoda kokonaan uusi ratkaisu?
• Käyttäjäpolkujen hahmottelu: Määritellään, miten käyttäjät liikkuvat palvelussa ja miten palvelu vastaa heidän tarpeisiinsa. Missä vaiheissa käyttäjä tarvitsee tukea? Missä tekoäly voi auttaa? Missä automatisointi keventää resurssikuormaa?
• Ideointi ja priorisointi: Ideoidaan ratkaisuja ja valitaan niistä tärkeimmät kehityskohteet. Ideoiden realistisuus ja arvo liiketoiminnalle arvioidaan. Ei abstraktia ”AI:n hyödyntämistä”, vaan konkreettisia käyttötapauksia.
• Prototyypin luominen: Luodaan työpajan jälkeen konkreettinen, visuaalinen prototyyppi, joka testataan käyttäjillä. Visuaalinen malli havainnollistaa käyttäjäpolun, tekoälyn toimintalogiikan ja käyttöliittymän vuorovaikutuksen.
• Testaus: Prototyyppi testataan todellisilla käyttäjillä, ja saatu palaute ohjaa seuraavia askeleita. Prototyyppiä voidaan käyttää käyttäjäpalautteen keräämiseen, ja palaute ohjaa tekoälyratkaisun kehitystä ja priorisointia.
• Iterointi ja jatkosuunnitelma: Käyttäjäpalautteen perusteella ratkaisuja parannetaan ja suunnitellaan seuraavat kehitysvaiheet.

Kun suunnittelun suunta on palvelumuotoilupajassa löytynyt, moni asiakas haluaa nähdä konkreettisesti, millaisia tekoälyratkaisuja voidaan toteuttaa jo tänään. Tähän tarkoitukseen olemme rakentaneet AI Sandboxin: demoympäristön, jossa esittelemme valmiita ratkaisuja, jotka tekevät tekoälyn mahdollisuudet näkyviksi ennen varsinaista kehitystyötä.

Entä jos kyse on vanhasta sovelluksesta? Käyttäjäpolut paljastavat, missä kehitystä tarvitaan

Kaikki yritykset eivät kuitenkaan lähde liikkeelle täysin uudesta ratkaisusta. Yhtä tärkeää on tunnistaa, miten olemassa olevia palveluita voidaan parantaa käyttäjäpolkujen ja tekoälyn avulla. Olemassa olevan sovelluksen käyttäjäpolut paljastavat nopeasti, missä kohdin palvelu kaipaa parannuksia.

Kun analysoimme käyttäjien todellista toimintaa, esiin nousee usein ominaisuuksia, joita kukaan ei käytä, näkymiä, joista tärkeää tietoa ei löydy, prosesseja, jotka voisi automatisoida tekoälyn avulla, sekä kipupisteitä, joihin käyttäjät jäävät jumiin. Näistä havainnoista muodostuu jatkokehityksen tiekartta, jota priorisoidaan datan ja liiketoimintavaikutusten perusteella.

Palvelumuotoilutyöpaja tuo tähän prosessiin selkeyden. Käyttäjädata ja palaute toimivat työpajan pohjana, ja niiden avulla ongelmakohdat voidaan analysoida perusteellisesti ja korjata tehokkaasti. Työpajan aikana:

• parannetaan tunnistetut kipupisteet,
• priorisoidaan kehityskohteet vaikutusten perusteella,
• ja luodaan selkeä jatkosuunnitelma, jonka visuaaliset mallit ja prototyypit ohjaavat kehitystiimiä käytännön toteutuksessa.

Tekoälyratkaisut voivat tuoda jatkokehitykseen merkittävää lisäarvoa: automaattiset suosittelu- tai päätöksentekokoneistot, käyttäjävirtojen analytiikan optimointi, ennakoivat toiminnallisuudet – kuten virhetilanteiden ennustaminen – sekä älykkäät ohjausmekanismit parantavat palvelun sujuvuutta ja käyttäjäkokemusta.

Eräässä jatkokehitystyöpajassa keskityimme mobiilisovelluksen navigointiongelmiin. Käyttäjädata osoitti, että käyttäjät eivät löytäneet tärkeimpiä toimintoja. Työpajassa suunnittelimme uuden navigointirakenteen, testasimme sen käyttäjillä ja loimme selkeän toteutussuunnitelman kehitystiimille, konkreettisen esimerkin siitä, miten käyttäjäpolut ja palvelumuotoilu ohjaavat jatkokehitystä oikeaan suuntaan.

UX/UI-suunnittelun tehokas aloitus

Kun kehityskohteet on tunnistettu, niiden vieminen käytäntöön edellyttää selkeää ja toimivaa käyttöliittymää. Tässä vaiheessa UX/UI-suunnittelu astuu kuvaan. Käyttöliittymän (UI) ja käyttäjäkokemuksen (UX) suunnittelu ovat ohjelmiston menestyksen kannalta kriittisiä. Palvelumuotoilutyöpaja tarjoaa tehokkaan tavan aloittaa UX/UI-suunnittelu ja varmistaa, että suunnittelu vastaa käyttäjien tarpeisiin jo projektin alkuvaiheessa.

Miksi aloittaa suunnittelu työpajassa?

• Selkeys kehitykseen: Työpajassa luodut rautalankamallit ja mockupit tekevät visioista konkreettisia ja ohjaavat kehitystiimiä.
• Nopea testaus: Suunnitelman virheet voidaan korjata käyttäjäpalautteen perusteella ennen koodausta, mikä säästää aikaa ja rahaa.
• Parempi käyttäjäkokemus: Käyttäjäkeskeinen lähestymistapa huomioi loppukäyttäjien tarpeet ja varmistaa, että ratkaisu on intuitiivinen ja helppokäyttöinen.

Yhdessä työpajassa asiakkaan kanssa hahmottelimme uuden verkkosovelluksen käyttöliittymän käyttäjäpolkuja Figjamissä ja loimme interaktiivisen prototyypin Figmassa. Tämä prosessi auttoi varmistamaan, että käyttäjät löytävät helposti tarvitsemansa toiminnot.

Tutustu tekoäly, data & analytiikka -palveluihimme

Haaveissa tekoäly osaksi digitaalista palvelua niin, että se varmasti tuo aitoa arvoa?

Tekoäly tuo valtavia mahdollisuuksia, mutta sen integrointi vaatii tarkkaa suunnittelua. Työpajassa voidaan kartoittaa, missä tekoälystä on eniten hyötyä ja luoda selkeä suunnitelma sen toteuttamiseksi.

Miten tekoälyä suunnitellaan työpajassa?

• Kartoitus: Tunnistamme, missä tekoäly voi tuoda lisäarvoa, kuten esimerkiksi datan analysoinnissa, automaatiossa tai personoinnissa. Kaikissa organisaatioissa käyttäjädata ei tosin ole suoraan hyödynnettävissä. Työpajassa on tärkeää arvioida myös datan nykytila ja mahdolliset kehitystarpeet.
• Ratkaisujen prototypointi: Luomme malleja tekoälyn mahdollisuuksista, esimerkiksi personoituja suosituksia tai automatisoituja asiakaspalvelutoimintoja.
• Vaikutusten arviointi: Pohdimme, miten tekoälyratkaisut muuttavat käyttäjäkokemusta ja mitä hyötyä ne tuovat liiketoiminnalle.

Hyödyt

• Tekoälyn potentiaalin konkretisointi: Visuaaliset mallit tekevät tekoälyn hyödyistä ymmärrettäviä kaikille sidosryhmille.
• Nopeampi päätöksenteko: Testattu ja validoitu idea antaa varmuutta toteutukseen.

Figjamin whiteboardilla esimerkiksi visualisoimme, kuinka tekoäly analysoi käyttäjädataa ja ehdottaa personoituja suosituksia verkkopalveluun. Tämä auttoi asiakasta ymmärtämään, mikä on tekoälyn liiketoiminnallinen arvo ja miten se näkyy käyttäjäkokemuksessa.

Figma ja FigJam ovat täydelliset työkalut palvelumuotoilutyöpajoihin

Figma ja FigJam tukevat tätä vaihetta tarjoamalla työkalut, joilla ideat voidaan muuttaa välittömästi näkyviksi ja testattaviksi. Palvelumuotoilutyöpajojen suunnitteluun ja toteutukseen käytämme Hurjalla usein Figmaa ja sen yhteistyötyökalua FigJamia, jotka ovat erinomaisia työkaluja UI- ja UX-suunnitteluun sekä ideoiden konkretisoimiseen.

FigJam on erityisen tehokas ideointiin ja käyttäjäpolkujen hahmotteluun. Se toimii digitaalisena whiteboardina, jossa tiimi voi yhdessä piirtää, jäsentää ideoita ja luoda käyttäjäkeskeisiä konsepteja.
Figma puolestaan mahdollistaa visuaalisten prototyyppien ja interaktiivisten mockupien luomisen. Se auttaa viemään FigJamissa hahmotellut ideat konkreettiselle tasolle ja tarjoaa välineet käyttäjien testaamiseen.

Näiden työkalujen ansiosta palvelumuotoilutyöpaja ei jää pelkästään keskustelujen ja muistiinpanojen tasolle, vaan tuottaa heti visuaalisia ja testattavia tuloksia.

Mitä hyötyä FigJamista ja Figmasta on työpajoissa?

• Interaktiivisuus: Figman avulla voidaan rakentaa vuorovaikutteisia prototyyppejä, joita käyttäjät voivat testata aivan kuin ne olisivat oikeita käyttöliittymiä.
• Reaaliaikainen yhteistyö: FigJam mahdollistaa tiimin työskentelyn yhdessä virtuaalisessa työtilassa, mikä tekee suunnittelusta osallistavaa ja ketterää.
• Visuaalinen konkretisointi: Molemmat työkalut auttavat muuttamaan abstraktit ideat selkeiksi ja helposti ymmärrettäviksi.
• Nopeampi päätöksenteko ja kehitys: Testattu konsepti antaa varmuuden siitä, että tekoäly integroidaan oikealla tavalla ja oikeaan kohtaan sekä nopeuttaa kehitystyön aloitusta.

FigJam on työpajojen alkuvaiheessa erinomainen työkalu, kun ideoidaan ratkaisuja tai kartoitetaan käyttäjäpolkuja. Kun hahmotelmat ovat valmiita, ne viedään Figmaan, jossa niistä luodaan visuaalisia ja toiminnallisia prototyyppejä. Tämä saumaton siirtymä ideoinnista toteutukseen nopeuttaa työskentelyä ja parantaa työn laatu

Käyttäjäpolut ovat tekoälyn paras ystävä

Jos yrityksessäsi pohditaan, miten tekoäly kannattaa tuoda osaksi nykyistä palvelua tai miten uusi tekoälyratkaisu tulisi suunnitella, palvelumuotoilupaja ja käyttäjäpolut ovat oikea paikka aloittaa. Ne tekevät mahdollisuuksista konkreettisia, paljastavat todelliset hyötykohdat ja varmistavat, että ratkaisu palvelee sekä käyttäjiä että liiketoimintaa.

Jos taas kaipaat vielä selkeää kokonaiskuvaa siitä, missä tekoälystä voisi olla eniten hyötyä, Hurjan AI Sprint tarjoaa tiiviin ja käytännönläheisen tavan tunnistaa oikeat käyttökohteet ja luoda niille realistisen suunnan.
Riippumatta siitä, aloitetaanko täysin uudesta ratkaisusta, modernisoidaanko olemassa olevaa sovellusta tai vasta tunnistetaan tekoälyn mahdollisuuksia, käyttäjäpolut ja palvelumuotoilu tarjoavat pohjan, jolla tekoälystä syntyy todellista arvoa.

Kun haluat suunnitella ratkaisun, joka tuo käyttäjälle arvoa ja liiketoiminnalle mitattavaa hyötyä, autamme viemään ajatuksen konkreettisiksi askeliksi. Ota yhteyttä, niin rakennetaan yhdessä ratkaisu, joka oikeasti toimii.