Ketterät menetelmät: Lean, Agile ja Scrum ovat vakiintunutta tekemistä

Ohjelmistokehityksessä puhutaan jatkuvasti ketteristä menetelmistä. Samalla vilisee termejä kuin agile, lean, scrum ja sprintit. Usein kuulostaa siltä, kuin kyse olisi jostain tuoreesta innovaatiosta, vaikka todellisuudessa näillä toimintatavoilla on pitkä historia ja vankka jalansija jo vuosikymmenten ajalta. Ne kuuluvat nykyään ohjelmistokehityksen perustekemiseen.

Ketterä kehitys on tänä päivänä vakiintunut malli monessa ohjelmistotalossa ja teknologiayrityksessä. Käytännössä projektimallit eivät kuitenkaan ole puhtaasti ketteriä tai vesiputousmaisia, vaan niistä rakennetaan usein yhdistelmiä. Tämä on järkevää: jokainen projekti vaatii omanlaistaan lähestymistä, eikä yksi malli sovi kaikille.

Tässä blogissa avataan selkokielellä, mitä ketterä kehittäminen tarkoittaa, miten siihen liittyvät termit eroavat toisistaan ja miten Hurjalla tehdään ohjelmistokehitystä, joka todella tuottaa liiketoiminnallista arvoa.

Mitä ketterät menetelmät ovat – ja miksi niistä puhutaan?

Ketterät menetelmät kuvaavat tapaa tehdä ohjelmistoprojektia vaiheittain, palautetta hyödyntäen ja tiivistä yhteistyötä korostaen. Taustalla on Agile Manifesto vuodelta 2001, jossa vanhat mallit kyseenalaistettiin ja tilalle nostettiin nopeus, ihmisten välinen vuorovaikutus ja ketteryys.

• Ketterän kehittämisen mallissa korostuvat:
  • Iteratiivisuus – tehdään pala kerrallaan, arvioidaan ja jatketaan.
  • Palaute – käyttäjiltä, asiakkaalta, tiimiltä.
  • Reagointikyky – muutoksiin ei tarvitse pelätä tarttua.
  • Yhteistyö – ei siiloutumista, vaan avointa tekemistä.

Ketterä kehittäminen tarkoittaa ajattelutapaa, jota voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Yleisimmät käytännön mallit ovat scrum ja kanban. Näiden rinnalla kulkee lean, tuotantotaloudesta tuttu filosofia, joka ohjaa keskittymään oleelliseen ja karsimaan kaiken turhan.

Lean, agile, scrum – mikä ero niillä on?

Agile viittaa periaatteisiin ja arvoihin, joiden pohjalta ketterä ohjelmistokehitys rakentuu. Se toimii viitekehyksenä, joka ohjaa tekemistä. Tarkasta prosessista ei ole kyse – enemmänkin suunnasta ja ajattelumallista.

Lean tuo tekemiseen tehokkuutta ja arvon tuottamista ilman hukkatyötä. Sen tausta on teollisessa tuotannossa, mutta periaatteet soveltuvat erinomaisesti myös ohjelmistokehitykseen.

Scrum taas on konkreettinen ketterän kehittämisen malli, joka tuo agile-periaatteet arkeen. Scrumissa kehitys etenee lyhyissä, yleensä 1–4 viikon sprinttijaksoissa, joiden aikana rakennetaan toiminnallinen osa ohjelmistoa. Jokaisen sprintin lopuksi järjestetään katselmointi ja retrospektiivi, joiden avulla suunnataan seuraavat askeleet.

Käytännössä scrumia hyödynnetään usein muokatussa muodossa. Myös leanin ja scrumin yhdistäminen on yleistä. Projektitiimit voivat yhdistellä ketteriä käytäntöjä ja vesiputousmallin elementtejä tarpeen mukaan. Tärkeintä on, että malli tukee projektin tavoitteita ja toimii arjessa.

Vaatimusmäärittely on projektin kivijalka

Yksi ketterän kehityksen kriittisimmistä vaiheista on vaatimusmäärittely. Moni kuvittelee, että ketterässä mallissa määrittely jätetään kokonaan pois, mutta todellisuudessa se tehdään eri tavalla: kevyemmin, mutta jatkuvasti.

Projektin alussa määritellään ydinasiat: tavoitteet, tärkeimmät käyttäjät ja alustavat toiminnot. Tämän jälkeen vaatimuksia tarkennetaan jokaisen sprintin aikana, käyttäjäpalautteen, testauksen ja projektin oppien pohjalta.

• Hurjalla vaatimusmäärittely rakentuu esimerkiksi näin:
  • Työpajat ja käyttäjätutkimukset
  • Klikkailtavat prototyypit ja mockupit
  • Tekninen arkkitehtuuri ja integraatiotarpeet
  • Jatkuva vaatimusten päivittäminen sprinttien aikana

Vaatimusmäärittely ei siis ole yksi dokumentti. Se on jatkuva keskustelu, jossa varmistetaan, että ohjelmisto rakentuu oikeiden tarpeiden varaan.

Lue myös: Vaatimusmäärittely on ohjelmistoprojektin kivijalka

Miksi ketterä kehitys vähentää projektien riskejä?

BCG:n tutkimuksen mukaan noin puolet ohjelmistoprojekteista ylittää aikataulunsa tai budjettinsa. Yksi suurimmista syistä on puutteellinen määrittely ja se, että asiakas ei pysy kartalla kehityksen etenemisestä.

• Ketterän kehityksen malli vähentää näitä riskejä kolmella tavalla:
  • Asiakas on mukana koko ajan. Palautetta kerätään jatkuvasti ja siihen reagoidaan nopeasti.
    Aikataulut ovat realistisia. Jokainen sprintti on konkreettinen pala projektia, jonka edistyminen on mitattavissa.
    Vaatimuksia tarkennetaan oikea-aikaisesti. Ei arvailla etukäteen mitä tarvitaan, vaan testataan ja tehdään päätökset tiedon perusteella.

Projektinhallinta ketterässä kehityksessä

Ketterä kehittäminen ei tarkoita sitä, että projekti kulkee vailla ohjausta. Päinvastoin. Projektinhallinta on se voima, joka pitää kaiken kasassa – ja Hurjalla se on kunnossa.

• Jokaisella projektilla on projektipäällikkö, joka huolehtii:
  • Aikatauluista ja budjetista
    Sprinttien suunnittelusta ja priorisoinnista
    Asiakasviestinnästä ja sidosryhmäyhteistyöstä
    Riskienhallinnasta ja resurssien koordinoinnista

Hyvä projektipäällikkö ei ainoastaan johda projektia – hän mahdollistaa sen sujuvan toteutuksen. Asiakas saa selkeän kontaktihenkilön, joka tietää missä mennään ja hoitaa asiat kuntoon.

Ketterä kehittäminen arjessa – Scrum Masterin silmin

Hurjalla ketterä kehittäminen ei ole jäykkää prosessia, vaan ihmisten välistä yhteistyötä. Hannamari, Hurjan kokenut Scrum Master ja projektipäällikkö, on se henkilö, joka pitää projektin suunnan kirkkaana, sprintit rytmissä ja tiimin esteettömässä liikkeessä.

Hannamarin työ näkyy arjessa sprinttien sujuvuutena, päivittäisenä selkeytenä ja asiakkaan tunteena siitä, että kaikki on hallinnassa. Hän fasilitoi sprinttikatselmoinnit, johtaa retrospektiivit ja varmistaa, että kommunikaatio toimii saumattomasti niin tiimin sisällä kuin asiakkaan suuntaan.

Toimiva projektinhallinta on IT-projekteissa onnistumisen edellytys

Hurjalla Scrum Master ei ole vain tiimin tuki – hän on myös asiakkaan selkänoja. Silloin, kun pitää pysyä kartalla, ratkaista solmuja tai viedä muutostoiveet oikeaan paikkaan, Hannamari pitää langat käsissä ja projektin liikkeessä.

Ketterät menetelmät eivät ole hopealuoti – mutta ne antavat työkalut onnistumiseen

Ketterä malli ei lupaa täydellisyyttä, mutta se antaa rakenteen, jolla projektit pysyvät hallinnassa ja kehittyvät oikeaan suuntaan. Kun tekeminen perustuu jatkuvaan palautteeseen ja yhteiseen ymmärrykseen, lopputulos vastaa todellisia tarpeita.

Hurjalla ketterät menetelmät tukevat meidän lupaustamme: tehdään mitä sovitaan – ja enemmän. Jokainen projekti rakennetaan selkeän rakenteen, toimivan viestinnän ja ammattimaisen projektinhallinnan varaan.
Ketterä kehittäminen on fiksua kehittämistä
Ketterän kehittämisen malli toimii erinomaisesti ohjelmistoprojekteissa, joissa tavoitteet voivat tarkentua matkan varrella. Se pitää kehityksen hallinnassa ja varmistaa, että lopputulos vastaa todellisia tarpeita.

Hurjalla lähestymme jokaista projektia ketterästi mutta jämäkästi – selkeällä suunnitelmalla, toimivalla yhteistyöllä ja läpinäkyvällä tekemisellä. Ja kun projektia ohjaa kokeneet asiantuntijat, selkeä määrittely ja ketterä yhteistyö, lopputuloksena on aina jotain enemmän kuin pelkkä ohjelmisto.

Ota yhteyttä, kun haluat ohjelmistoprojektin, joka etenee oikeasti ketterästi, asiakaslähtöisesti ja hallitusti.