Onko haaveissasi oma mobiilisovellus yrityksellesi, mutta et oikein tiedä mitä vaihtoehtoja on olemassa ja onko mobiilisovelluksen kehittäminen järkevää? Silloin olet tullut oikeaan paikkaan! Tässä blogitekstissä vastaamme muun muassa kysymyksiin, mikä on mobiilisovellus, mitä mobiilisovellus maksaa, milloin yritykselle kannattaa toteuttaa aito natiivi mobiilisovellus, ja milloin muut vaihtoehdot taas ovat kustannustehokkaampia tarpeisiisi.
Mobiilisovelluksen kehityksen tuntihinta vaihtelee eri ohjelmistotaloissa 70–135 €/h + alv. välillä. Alihankintaa ulkomailla käyttävät yritykset, pienet yritykset ja freelancer-koodarit, joilla on matala kulurakenne, voivat tarjota sovelluskehitystä myös tämän hintahaarukan alle. Mobiilisovelluksen hinta on alkaen yleensä noin 10 000–35 000€ välillä.
Käsitellään ensin, mikä on mobiilisovellus. Mobiilisovellukset ovat nimensä mukaisesti sovelluksia, jotka on kehitetty toimimaan erityisesti mobiililaitteessa erillisenä sovelluksena, puhelimessa, tabletissa tai kellossa. Yleensä mobiilisovellukseksi mielletään nimenomaan mobiililaitteeseen asennettava sovellukset, toisin kuin web-sovellukset joita käytetään selaimella. Tosin nykyisin modernit responsiiviset web-sovellukset mukautuvat niin hyvin erilaisille päätelaitteille, että käyttäjä ei välttämättä koe monissa tilanteissa suurtakaan eroa sen välillä, onko kyseessä mobiililaitteeseen sovelluskaupasta ladattava ns. natiivisovellus vai mobiililaitteille optimoitu web-sovellus. Mobiilisovelluksia voidaankin katsoa olevan useampaa eri tyyppiä, toteutustavasta riippuen.
Alunperin natiivi mobiilisovellus toteutti usein jotain tuottavuutta lisäävää tehtävää, kuten esimerkiksi kalenteri- tai sähköpostisovellukset. Nykyisin sovelluskaupoista ladattavia mobiiliapplikaatioita on lukemattomiin erilaisiin käyttötarkoituksiin ja useimmiten niiden käyttöön tarvitaan myös internetyhteys. Kelläpä meistä ei löytyisi älypuhelimesta mm. sosiaalisen median tai muiden palveluntarjoajien appeja, jotka tuovat palvelun käyttöön älypuhelimella jotain lisäarvoa.
Mobiilisovelluksen avulla tuotettu lisäarvo voi liittyä esimerkiksi puhelimen ominaisuuksien, kuten GPS:än käyttöön, jolloin sovelluksessa voidaan suositella lähimpänä olevaa palvelupistettä. Tai sovelluksessa voidaan hyödyntää vaikkapa maksutoimintoa, joka sujuvoittaa asiointia fyysisessä palvelupisteessä.
Perinteisesti mobiilisovellusten kehitys ja toteutus on täytynyt tehdä erikseen eri käyttöjärjestelmille, joista nykyään vallitsevia ovat iOS- ja Android-alustat.
Alustakohtainen mobiilisovellus tarkoittaa sovellusta, joka on kehitetty käyttäen alustakohtaisia kehitystyökaluja ja ohjelmointikieliä (Androidilla Java ja iOS:lla Objective C tai Swift). Jos näin toteutettava natiivisovellus halutaan saataville molempien markkinoita hallitsevan mobiilikäyttöjärjestelmän sovelluskauppaan (Google Play ja Apple Store) joudutaan sovellus koodaamaan kahteen kertaan, kahdella eri kielellä. Sovelluskehitys on siis työlästä ja siihen täytyy varata riittävästi aikaa ja rahaa. Mobiililaitteiden käyttöjärjestelmien omilla koodikielillä toteutetuilla natiivisovelluksella on kuitenkin paikkansa esimerkiksi silloin, kun sovellukselta vaaditaan erityisen hyvää suorituskykyä ja se käyttää useita puhelimen teknisiä ominaisuuksia, sensoreita ja niillä kerättävää dataa.
Mobiilisovelluksen kehittämiseen on nykyään myös useita muitakin vaihtoehtoja kuin natiivisovelluksen toteuttaminen. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi hybridisovellukset, Cross-platform -sovellukset ja web-sovellukset. Mikä näistä on paras vaihtoehto sovelluksen toteuttamiseen, riippuu muun muassa mobiilisovelluksen käyttötarkoituksesta, sovellukselle asetetuista vaatimuksista, liiketoiminnan luonteesta sekä kehitykseen käytössä olevasta budjetista.
Hybridisovellukset ovat yhdistelmiä yleisillä web-teknologioilla ja natiivikielillä tehdyistä sovelluksista. Usein tällaisten sovellusten käyttöliittymä, tai osia siitä, on kirjoitettu käyttäen yleisiä web-teknologioita, kuten HTML5:ttä, JavaScriptiä, CSS:ää, ja se on yhdistetty natiivisovellukseen. Sovelluskaupasta mobiilisovelluksen lataava käyttäjä ei välttämättä huomaa eroa, onko se toteutettu puhtaana natiivisovelluksena vai hybridisovelluksena.
Cross-platform -sovellukset on puolestaan toteutettu käyttäen Cross-platform -viitekehystä eli niin sanottua frameworkia (esim. React Native tai Flutter), jonka avulla voidaan kehittää mobiilisovellus iOS- ja Android-alustoille samasta lähdekoodista. Cross-platform -teknologian avulla samaa sovellusta ei siis tarvitse enää kirjoittaa kahta kertaa. Tämä vähentää aidosti kehitykseen kuluvaa aikaa ja projektien kokonaiskustannuksia etenkin natiivisovelluskehitykseen verrattuna.
Web-sovellukset on kirjoitettu tavanomaisilla web-teknologioilla ja ne toimivat tyypillisesti alustariippumattomasti mobiililaitteiden selainten kautta. Web-sovellusvaihtoehtoja mobiililaitteille ovat mobiilioptimoitu HTML5-pohjainen web-sovellus sekä ns. PWA-sovellus (Progressive Web App). PWA-sovellus on mahdollisimman mobiilisovelluksen oloiseksi toteutettu web-sovellus. Sovelluksen jakelun kannalta voidaan lukea eduksi mm. se, että sen voi julkaista Google Play -sovelluskauppaan ladattavaksi. Sovellus toimii silti selainpohjaisesti, eikä se kuluta tallennustilaa samalla tavalla kuin aidosti puhelimeen asennettavat sovellukset.
Teemme Hurjalla myös AR-sovelluksia sekä mobiililaitteille että AR-laseille. Esimerkiksi Dynamics 365 Guides -sovellus on täydellinen ratkaisu, jos haluat yhdistää todellisen ja virtuaalisen maailman tavalla, joka mahdollistaa reaaliaikaisen interaktion molempien maailmojen kohteiden välillä ns. yhdistetyssä todellisuudessa. AR-mobiilisovellus taas sopii loistavasti projekteihin, joissa tavoitteena on tarjota lisätyn todellisuuden elämyksiä herätteen avulla ja älypuhelinta hyödyntäen. Inspiroiva AR-sisältö voidaan toteuttaa myös hyödyntämällä web AR -teknologiaa. Lue kuinka toteutimme web AR -sovelluksen Metsähallitukselle saimaannorpan suojelutyön tueksi Yhteinen saimaannorppamme -projektiin!
Lue myös: React Native – Tehokkaampaa mobiilikehitystä ja Flutter – Googlen vaihtoehto mobiilikehitykseen.
Mobiilisovelluksen kehittäminen on järkevää silloin, kun se tuo aitoa lisäarvoa käyttäjille, sen käytölle on jatkuva ja pidempiaikainen tarve ja sovelluskehityksen kustannukset ovat myös taloudellisesti perusteltavissa. Parhaimmillaan hyvä sovelluskaupasta ladattava natiivi-, hybridi- tai Cross Platform -mobiilisovellus yritykselle tukee liiketoimintaa, sitouttaa aidosti käyttäjiään ja luo yritykselle kilpailuetua.
Jos taas esimerkiksi yrityksen tarjoama palvelu on käyttäjälle luonteeltaan hyvin satunnainen, voi esimerkiksi hyvin mobiililaitteille optimoitu verkkopalvelu olla mobiilisovellusta perustellumpi vaihtoehto, sillä erillisen mobiilisovelluksen lataaminen sovelluskaupasta vaatii aina käyttäjältä tietynlaista sitoutuneisuutta. Lisäksi aito mobiilisovellus on yritykselle kustannuksiltaan korkeampi, sekä toteutuksen että ylläpidon suhteen verrattaessa muihin kevyempiin vaihtoehtoihin kuten selainpohjainen HTML5- tai PWA-sovellus.
No mistä tiedät, onko juuri sinun mobiilisovellusideasi toimiva, ja mikä toteutustapa sopii tarpeisiisi parhaiten? Ei hätää, meillä Hurjalla mobiilikehitykseen kuuluu aina soveltuvin osin myös palvelumuotoilua. Idean muotoiluun sopii esimerkiksi yleisesti käytetty tehokas työpajametodi Design Sprint. Palvelumuotoiluprosessin aikana kirkastetaan mobiilisovelluksen idea ja pohditaan parhaita toteutustapoja sovellukselle, joka vastaa asetettuja tavoitteita. Voit siis olla meihin yhteydessä jo ihan alkuvaiheessa, vaikka ideasi olisi vielä täysin hiomaton timantti!
Jos taas sovellusideasi on jo täysin vedenpitävä, mutta kaipaat apua vaikkapa sen demoamiseen sijoittajille, ennen varsinaista koodaustyötä, kannattaa tähän hyödyntää prototyyppiä. Rautalankamallit, mockupit ja prototyypit auttavat mobiilisovellusidean konkretisoimisessa. Eritasoisten prototyyppien avulla voidaan tehdä testauksia ja kokeiluja riskittömästi, sekä kerätä tärkeää tietoa toteutusvaihetta varten. Lue myös: Figma-prototyyppauksen edut ohjelmistoprojektissa.
Yksi meiltä yleisimmin kysytyistä kysymyksistä onkin, että onko tietynlainen mobiilisovellus mahdollista toteuttaa? Tähän yleispätevä vastaus on, että jos olet nähnyt jossain sellaisen toiminnassa olevan sovelluksen tai sen ominaisuuksia, se on mahdollista myös toteuttaa. Parempi kysymys kuitenkin on, onko ko. sovelluksen tekeminen järkevää ja kannattavaa?
Tuottaako oma mobiilisovellus sellaista lisäarvoa, että se toteuttaa myös liiketoiminnallisia tavoitteita ja maksaa itsensä takaisin? Vai sopisiko tarkoitukseen esimerkiksi web-sovellus? Kannattaa myös pohtia onko mobiilisovellus välttämätöntä toteuttaa molemmille alustoille (Android ja iOS) ja julkaista se sovelluskaupoissa. Onko sovellusta tarkoitus jakaa laajalle yleisölle, vai riittääkö käyttötarkoitukseen sittenkin esimerkiksi vain kevyempi, vain toisella alustalla toimiva mobiilisovellus?
Kustannusosakeyhtiö Otava halusi lisätä oppikirjojensa kiinnostavuutta mobiilisovelluksen avulla. Toteutimme Otavan Oppimisen palveluille Otso-nimisen mobiilisovelluksen, johon tuotiin monipuolista digitaalista AR-sisältöä. Otavan tapauksessa natiivin mobiilisovelluksen toteuttaminen oli paras ratkaisu, sillä sovellus käyttää erityisesti mobiilialustan toimintoja ja rajapintoja.
Mobiilisovelluksen tekeminen on pitkäjänteinen prosessi ja kesto riippuu täysin sovelluksen laajuudesta ja toteutustavasta. Jos tavoitteena on natiivi mobiilisovellus joka tehdään molemmille käyttöjärjestelmille Android ja iOS ja mobiilisovellus myös julkaistaan sovelluskaupoissa (Google Play ja App Store) sovelluksen tekemiseen kannattaa työaikaa varata projektin toteutukselle useampi kuukausi.
Tässä vaihtoehdossa tuleekin huomioida, että mobiilisovelluskehityksen lisäksi myös julkaisu sovelluskauppoihin vie aikaa. Lisäksi julkaistavien sovellusten vaatimukset laitteiden käyttöoikeuksista ja muusta tietoturvasta muuttuvat ajoittain nopeastikin, joten nämäkin voivat vaikuttaa sovelluksen tekemisen kestoon.
Mobiilisovelluksen hinta muodostuu mm. toteutettavan ratkaisun laajuuden ja toteutustapojen mukaan. Hyvin tehty mobiilisovellus ei ole kertaluontoinen tähdenlento, vaan se mukautuu muitta mutkitta myös tulevaisuuden tarpeisiin!
Mobiilisovelluksen kehityksen tuntihinta vaihtelee eri ohjelmistotaloissa 70–135 €/h + alv. välillä. Alihankintaa ulkomailla käyttävät yritykset, pienet yritykset ja freelancer-koodarit, joilla on matala kulurakenne, voivat tarjota sovelluskehitystä myös tämän hintahaarukan alle. Mobiilisovelluksen hinta on alkaen yleensä noin 10 000–35 000€ välillä.
Meillä normaali mobiilisovelluksen kehityksen tuntihinta on 89 €/h + alv. Teemme kuitenkin aina asiakkaillemme yksilöllisen tarjouksen, jossa huomioimme mm. projektin koon, aikataulun, keston, tiimille asetetut vaatimukset sekä soveltuvan projektimenetelmän (esim. ketterän kehityksen menetelmä). Tuntilaskutteinen malli ei ole ainut tapa, jota tarjoamme.
Jos haluat arvioida mobiilisovelluksen kehityksesi kustannuksia, testaa sovelluskehityksen hintalaskuria tai ota meihin yhteyttä. Voimme auttaa sinua hahmottamaan projektin vaatimukset ja tehdä tarjouksen, joka vastaa yrityksesi tarpeita.
Hurja fakta: Innovaatioseteli on loistava rahoitusväline uusien palveluiden ja ideoiden, kuten mobiilisovelluksen kehittämiseen jo ihan alkuvaiheessa. Lue myös: Mikä on ohjelmistokehityksen hinta!
Mobiilisovelluksen kehittämiseen yritykselle on siis useita vaihtoehtoja ja me olemme apunasi parhaan vaihtoehdon valinnassa. Kun toiveissasi on mobiilisovellus, joka on suunniteltu vastaamaan tavoitteisiisi, ota yhteyttä!
Lataa ostajan opas
