Tekoälyn aikakausi ja Googlen entisen toimitusjohtajan Eric Schmidtin kohuhaastattelu

Julkaistu 21.8.2024 | Päivitetty 28.11.2024

Tekoäly muuttaa maailmaa nopeammin kuin osasimme kuvitella. Tekoälyn vaikutukset ulottuvat laajalle teknologia-alalla, ja monet asiantuntijat, kuten Googlen entinen toimitusjohtaja Eric Schmidt, ovat esittäneet merkittäviä ja jopa shokeeraavia näkemyksiä siitä, kuinka tekoäly muuttaa erityisesti ohjelmistokehitystä. Schmidtin Stanfordin yliopistolle antamassa (15.8.2024) haastattelussa kävi ilmi, että teknologia-ala sellaisena kuin sen tunnemme, tulee näyttämään radikaalisti erilaiselta vain muutaman vuoden kuluttua. Tässä artikkelissa tarkastelemme paitsi Schmidtin näkemyksiä myös tekoälyn laajempaa tulevaisuutta ja sen vaikutuksia. Mitkä ovat tekoälyn seuraavat kehitysvaiheet ja onko yrityksesi valmis tähän muutokseen?

Tekoälyn seuraavat kehitysvaiheet

Tulevaisuuden tekoäly ei ole vain työkalu, vaan aktiivinen toimija, joka voi tehdä itsenäistä tutkimusta ja syvällistä päättelyä, eli täysin itsenäinen tekoälytutkija.

OpenAI:n uusi kunnianhimoinen projekti, ”Project Strawberry” on tästä erinomainen esimerkki. Projektin tavoitteena on kehittää tekoäly, joka ei ainoastaan suorita tiettyjä tehtäviä, vaan myös ymmärtää ja analysoi monimutkaisia kysymyksiä, tutkii itsenäisesti erilaisia tietolähteitä ja tuottaa syvällisiä ja perusteltuja johtopäätöksiä. Se edustaa näin uudenlaista lähestymistapaa tekoälyyn – sellaista, jossa tekoäly ei vain toimi annettujen ohjeiden mukaan, vaan ymmärtää ja analysoi monimutkaisia kysymyksiä itsenäisesti.

Project Strawberry eroaa monista nykyisistä tekoälymalleista siinä, että sen painopisteenä on syvällinen päättelykyky ja kyky suorittaa itsenäistä tutkimusta. Tällaiset projektit voivat onnistuessaan mullistaa toimialoja, joissa syvällinen analyysi ja monimutkaisten tietojen ymmärtäminen ovat keskeisessä roolissa. Tämä tarkoittaa, että tekoäly ei vain toimi taustalla, vaan siitä tulee aktiivinen kumppani liiketoiminnan kehittämisessä.

Tekoälykyvykkyyden kehittyessä tulemme siis mahdollisesti näkemään, kuinka ohjelmistokehityksen paradigmat muuttuvat. Tekoäly tulee avustamaan yhä monimutkaisemmissa tehtävissä ja mahdollistaa sen, että ihmiset voivat keskittyä luovempaan ja strategisempaan työskentelyyn. Tämä muutos johtaa innovaatioiden kiihtymiseen ja mahdollistaa sen, että uusia ratkaisuja voidaan kehittää nopeammin ja tehokkaammin kuin koskaan aiemmin.

Miten OpenAI näkee tekoälyn kehitysvaiheet

Project Strawberry oletetaan tuovan tekoälykyvykkyyden tasolle 2. Alla on esitetty tekoälyn kehityksen tasot Open AI:n näkemyksen mukaan. Tällä hetkellä olemme tasolla 1.

  • Taso 1: Chatbotit – tekoäly keskustelukielellä
  • Taso 2: Päättelijät – ihmistasoinen ongelmanratkaisu
  • Taso 3: Agentit – järjestelmät, jotka voivat itsenäisesti suorittaa tehtäviä
  • Taso 4: Innovaattorit – tekoäly, joka voi auttaa keksinnöissä
  • Taso 5: Organisaatiot – tekoäly, joka voi tehdä organisaation työtä

Lähde: Bloomberg

Koodaavat agentit ovat ohjelmistokehityksen tulevaisuutta

Useat tekoälyn kanssa tekemisissä olevat, kuten muun muassa Googlen entinen toimitusjohtaja Schmidt ja Cognitionin toimitusjohtaja Russel Kapplan, ovat esittäneen näkemyksiään siitä, että ohjelmistokehityksen kenttä tulee näyttämään radikaalisti erilaiselta jo muutaman vuoden kuluttua. Tekoäly ei tulevaisuudessa ainoastaan tue ihmiskoodareita, vaan se alkaa hallita ohjelmistokehityksen koko prosessia. Tämä tarkoittaa, että perinteinen ohjelmistosuunnittelu, jossa ihmiset koodaavat ja testaavat ohjelmistoja, on pian jäämässä historiaan.

Cognition kertoo luovansa tekoälytiimiläisiä, jotka auttavat kehitystiimejä tavoittelemaan entistä kunnianhimoisempia päämääriä, ja kehittäneensä ensimmäisen tekoälypohjaisen ohjelmistoinsinöörin, Devinin.

Tulevaisuudessa näemme siis mahdollisesti koodaavien agenttien syntymisen, jotka pystyvät hoitamaan koko kehitysprosessin itsenäisesti. Nämä agentit eivät vain kirjoita koodia, vaan ne myös suunnittelevat ja optimoivat sen, ratkaisten monimutkaisia ongelmia ja luoden tehokkaita ratkaisuja nopeammin kuin ihmiset. Ne yritykset, jotka eivät hyödynnä tekoälyä, jäävät auttamatta jälkeen kilpailijoistaan, jotka osaavat hyödyntää tämän uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet.

Tässä ennustetussa maailmassa kehittäjistä tulee käytännössä projektipäälliköitä, jotka ohjaavat ja hallinnoivat tekoälyagentteja. Rutiininomaiset koodaustehtävät delegoidaan näille agenteille, mikä vapauttaa ihmiskoodarit keskittymään strategisiin päätöksiin, luovaan ongelmanratkaisuun ja innovaatioiden kehittämiseen. Uusi työnjako tulee näkemysten mukaan johtamaan ohjelmistojen runsauden aikakauteen, jossa kehitys on nopeampaa ja tehokkaampaa kuin koskaan ennen.

Tekoälyn uusi ulottuvuus kontekstin ymmärtämisessä ja tehokkuudessa

Tekoäly on jo nyt tekemässä valtavaa harppausta, ja yksi sen suurimmista kehitysalueista on kontekstin ymmärtäminen. Schmidt mainitsi haastattelussa, että suurten kielimallien kontekstin hallinta tulee kasvamaan merkittävästi lähivuosina. Tämä tarkoittaa, että tekoäly pystyy käsittelemään enemmän tietoa kerralla, mikä parantaa sen kykyä tehdä tarkkoja päätöksiä ja tuottaa tehokkaita ratkaisuja.

Kuvittele tekoäly, joka pystyy analysoimaan valtavia tietomääriä reaaliajassa, yhdistämään nämä tiedot aiempiin kokemuksiin ja tuottamaan ratkaisuja, jotka eivät ole pelkästään tarkkoja, vaan myös innovatiivisia. Tämä on se suunta, johon tekoäly on menossa, ja tämä kehitys tulee muuttamaan ohjelmistokehityksen perusteellisesti.

Tulevaisuudessa tekoälystä tulee kiinteä osa ohjelmistokehityksen kaikkia vaiheita – suunnittelusta toteutukseen ja optimointiin. Tämä ei ainoastaan nopeuta kehitysprosesseja, vaan myös parantaa niiden laatua. Tekoäly voi havaita virheitä, joita ihmiskoodarit eivät ehkä huomaisi, ja se voi ehdottaa parannuksia, jotka tekevät ohjelmistoista entistä tehokkaampia ja luotettavampia.

Tekoälymallien ylivoimaisuus koodaamisessa

Tekoälymallit eivät pian siis ole enää pelkkiä apuvälineitä, vaan ne ovat nopeasti kehittymässä ohjelmistokehityksen avainpelaajiksi. Tutkimuslaboratoriot ympäri maailmaa investoivat merkittävästi koodaamisen ja päättelykyvyn parantamiseen seuraavan sukupolven malleissa, ja nämä ponnistelut tuottavat jo konkreettisia tuloksia. Tämä teknologinen harppaus ei ole vain asteittaista kehitystä, vaan se edustaa perustavanlaatuista muutosta siinä, miten ohjelmistoja kehitetään ja otetaan käyttöön.

Stanfordille antamassaan haastattelussa Schmidt esitti kohua herättäneen ja värikästä kieltä käyttäen skenaarion, jossa Yhdysvaltojen hallitus kieltäisi TikTokin. Tässä tilanteessa esimerkiksi Stanfordin opiskelijat voisivat ilman ohjelmointiosaamista pyytää tekoälyagenttia koodaamaan TikTokin kopion 30 sekunnissa, varastamaan sen käyttäjät ja musiikit, ja julkaisemaan sovelluksen. Tämän jälkeen voitaisiin odottaa tunti ja, jos sovellus ei menestyisi, tehdä siihen muutoksia ja yrittää uudestaan. Schmidtin näkemyksen mukaan maailma, jossa jokaisella on käytössään tekoälyagentti – itsenäinen koodari, joka ei väsy, ei pidä taukoja, ja joka kykenee suoriutumaan monimutkaisista tehtävistä nopeasti ja tehokkaasti, on pian todellisuutta.

“If TikTok is banned, here’s what I propose each and every one of you do: Say to your LLM the following: “Make me a copy of TikTok, steal all the users, steal all the music, put my preferences in it, produce this program in the next 30 seconds, release it, and in one hour, if it’s not viral, do something different along the same lines.””

“That’s the command. Boom, boom, boom, boom.”

Hieman myöhemmin Schmidt palasi TikTok-esimerkkiinsä ja sanoi:

“So, in the example that I gave of the TikTok competitor — and by the way, I was not arguing that you should illegally steal everybody’s music — what you would do if you’re a Silicon Valley entrepreneur, which hopefully all of you will be, is if it took off, then you’d hire a whole bunch of lawyers to go clean the mess up, right? But if nobody uses your product, it doesn’t matter that you stole all the content.”

“And do not quote me.”

Eric Schmidt, Stanford ECON295⧸CS323 I 2024 I The Age of AI

Tekoäly on saavuttamassa kyvyn luoda ja optimoida koodia itsenäisesti, mikä avaa ovet uusiin innovaatioihin, jotka olisivat ihmiskoodareille mahdottomia. Yksi merkittävimmistä syistä tähän nopeaan kehitykseen on koodauksen ainutlaatuinen etu – mahdollisuus datan skaalaamiseen ”self-playn” eli itseoppimisen kautta. Tekoälymallit voivat kirjoittaa koodia, ajaa sitä ja luoda testejä varmistaakseen koodin oikeellisuuden – kaikki tämä tapahtuu nopeammin ja tarkemmin kuin ihmiskoodarit koskaan pystyisivät. Tämä automaattinen valvontaprosessi on tekoälyn ylivoimainen vahvuus, joka tekee siitä ratkaisevan tärkeän työkalun ohjelmistokehityksessä.

Ohjelmistojen runsauden aikakausi tarkoittaa enemmän ja parempaa koodia

Ohjelmistokehityksen kehittyessä tekoälyn avulla yhä helpommaksi ja saavutettavammaksi, olemme siirtymässä ohjelmistojen runsauden aikakauteen, jossa koodin määrä ja laatu kasvavat eksponentiaalisesti. Koodaavat tekoälyagentit mahdollistavat laajemman osallistumisen ohjelmistokehitykseen, mikä johtaa innovaatioiden räjähdysmäiseen kasvuun. Tämä ei pelkästään lisää ohjelmistojen määrää, vaan muuttaa myös perusteellisesti niiden käyttöönottoa ja markkinointia.

Yritykset, jotka ovat perinteisesti markkinoineet tuotteitaan kehittäjille, joutuvat nyt miettimään, kuinka ne voivat kohdistaa markkinointinsa myös tekoälyagenteille, jotka saattavat tulevaisuudessa tehdä päätöksiä esimerkiksi pilvipalveluiden tai tietokantojen valinnasta. Tämä ei ole pelkästään tekninen muutos, vaan myös kulttuurinen, joka vaatii yrityksiltä uudenlaista ajattelua ja sopeutumiskykyä. Yritykset, jotka eivät pysty mukautumaan tähän uuteen todellisuuteen, riskinä on jäädä jälkeen kilpailijoistaan.

Samalla kun tekoäly nopeuttaa kehitysprosesseja ja parantaa tuotteiden laatua, se asettaa myös uusia vaatimuksia yritysten infrastruktuurille ja strategialle. Tekoälyagenttien myötä testausinfrastruktuurista tulee entistä tärkeämpi, sillä agentit eivät pelkästään kirjoita enemmän testejä, vaan myös tarkistavat työnsä niillä, mikä luo perustan kestävämmille ja luotettavammille ohjelmistoille. Testauksen automatisointi vähentää inhimillisten virheiden riskiä ja varmistaa, että ohjelmistot toimivat odotetusti, mikä tekee kehitysprosessista tehokkaamman ja joustavamman.

Lisäksi tekoälyagenttien käyttö vähentää teknologiayritysten vaihtokustannuksia. Kun tekoäly helpottaa migraatioita ja nopeuttaa siirtymistä uusiin ratkaisuihin, yritykset voivat reagoida markkinamuutoksiin entistä ketterämmin ja tehokkaammin. Tämä avaa ovet uusille innovaatioille ja liiketoimintamahdollisuuksille, sillä yritykset voivat vaihtaa teknologioita ja alustoja nopeasti ja vähäisin riskein.

Tekoäly ei ole tulevaisuudessa pelkästään työkalu, vaan keskeinen osa yritysten strategiaa ja liiketoimintaa. Ne yritykset, jotka osaavat hyödyntää tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet, tulevat olemaan tulevaisuuden kilpailukykyisimpiä ja menestyneimpiä toimijoita.

Schmidt nosti esille massiivisten AI-projektien energiahaasteet

Schmidt käsitteli puheessaan tekoälyn kehityksen valtavia energiakustannuksia ja niiden laajempia vaikutuksia kansainvälisiin voimasuhteisiin. Hän nosti esiin huolen siitä, että suurten kielimallien ja muiden kehittyneiden tekoälyjärjestelmien kehittäminen vaatii huomattavia resursseja – erityisesti energiaa.

Hän arvioi, että tekoälyn seuraava suuri läpimurto voisi edellyttää jopa 300 miljardin dollarin investointeja, joista merkittävä osa kuluisi energian hankintaan ja ylläpitoon. Hänen mukaansa tällaisen suuren tekoälyklusterin energiantarve olisi niin valtava, että Yhdysvaltojen omat energiavarat eivät riittäisi tällaisten projektien tukemiseen. Hän nosti esille, että esimerkiksi yhteistyö Kanadan ja arabimaiden kanssa on välttämätöntä, jotta nämä massiiviset tekoälyprojektit voidaan toteuttaa.

Schmidtin puheenvuoro osoitti selvästi, että tekoälyn kehitys ei ole pelkästään tekninen haaste, vaan se on myös geopoliittinen kysymys. Energiaresurssit ja kansainvälinen yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä, jotka määrittävät, mitkä maat ja yritykset johtavat tekoälyn kehitystä tulevaisuudessa. Tämä tuo esiin tekoälyn kehityksen mittakaavan ja sen syvälliset vaikutukset sekä teknologian että globaalin vallan tasoilla. Vaikka nämä haasteet voivat tuntua etäisiltä, ne voivat vaikuttaa ohjelmistojen hintaan ja saatavuuteen tulevaisuudessa. Kaikkien yritysten kannattaa valmistautua siihen, että teknologian saatavuuteen ja kustannuksiin vaikuttavat yhä enemmän globaalit markkinat ja resurssit.

Schmidtin kommentit tekoälyn geopoliittisista vaikutukset

Schmidt ei pelännyt puhua suoraan siitä, miten tekoäly vaikuttaa kansainvälisiin voimasuhteisiin. Hän on ollut aktiivisesti mukana Yhdysvaltojen tekoälystrategian kehittämisessä ja on korostanut, että tekoälyn hallinta tulee olemaan vain muutaman rikkaan ja teknologisesti kehittyneen maan käsissä.

Schmidt varoitti, että tekoälyn kilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä tulee olemaan ratkaisevaa tulevina vuosikymmeninä. Hän uskoo, että Yhdysvalloilla on tällä hetkellä etumatkaa, erityisesti tekoälyn ja siruteknologian osalta, mutta tämä johtoasema ei ole itsestäänselvyys. Yhdysvaltojen on jatkettava investointeja ja innovointia, jotta se voi säilyttää etulyöntiasemansa tässä teknologisessa kilpajuoksussa. Hän myös mainitsi, että Yhdysvallat on jo ottanut merkittäviä askeleita säilyttääkseen johtoasemansa, muun muassa rajoittamalla NVIDIA sirujen vientiä Kiinaan ja panostamalla massiivisiin tekoälyinvestointeihin.

Tämä kilpailuasetelma ajaa tekoälyn kehitystä eteenpäin, mutta samalla se nostaa esiin kysymyksiä tekoälyn turvallisuudesta ja eettisyydestä, erityisesti kun puhutaan suurista kansainvälisistä projekteista. Globaalit markkinat ja kansainväliset kilpailijat tulevat määrittämään, mitkä yritykset ja maat johtavat tekoälyn kehitystä tulevaisuudessa. Tämä korostaa tarvetta investoida ja innovoida jatkuvasti myös täällä meillä Suomessa, jotta yritykset pysyvät kilpailukykyisenä globaalissa mittakaavassa.

Schmidt ei rajoittanut puhettaan pelkästään liiketoimintaan ja teknologiaan, vaan hän käsitteli myös tekoälyn roolia sodankäynnissä. Hän on toiminut Yhdysvaltain puolustusministeriön pääneuvonantajana ja korostanut, kuinka tärkeää on kehittää kehittyneitä tekoälyjärjestelmiä, jotka voivat käsitellä robotisoituja sodankäyntistrategioita. Schmidt varoitti, että tekoälyn rooli sodankäynnissä tulee kasvamaan merkittävästi, ja on elintärkeää, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset pysyvät kehityksen eturintamassa. Hän korosti, että tekoäly voi muuttaa sodankäynnin dynamiikkaa niin, että perinteiset asejärjestelmät menettävät merkityksensä ja tulevaisuuden taistelut ratkaistaan robottien ja tekoälyn avulla.

Shokkipaljastus – Google jäämässä jälkeen?

Schmidt ei myöskään säästellyt sanojaan, kun hän paljasti shokeeraavia näkemyksiään Googlesta Stanfordin haastattelussa. Hän syytti yritystä siitä, että sen etätyöpolitiikka on asettanut sen takamatkalle tekoälykilvassa. Schmidt väitti, että Google asettaa työ- ja vapaa-ajan tasapainon kilpailun edelle, mikä on johtanut siihen, että pienemmät, mutta aggressiivisemmat startupit ovat ohittaneet Googlen tekoälykehityksessä.

Tämä kommentti aiheutti kohun ja närkästystä teknologia-alalla, ja Schmidt pyysi myöhemmin anteeksi sanojaan. Hän selvensi, että hänen lausuntonsa olivat virheellisiä ja pyysi Stanfordia poistamaan puheensa videon. Schmidt pahoitteli virhettään julkisesti The Wall Street Journalille, mutta tapaus nosti esiin kysymyksiä Googlen strategiasta ja yrityskulttuurista tekoälyn aikakaudella.

Vaikka Schmidt pahoitteli lausuntoaan, ei voi olla huomaamatta, että hänen alkuperäiset kommenttinsa heijastivat huolta, jota monet teknologia-asiantuntijat jakavat: voivatko suuret yritykset, joilla on monimutkainen ja jäykkä organisaatiorakenne, pysyä mukana nopeasti kehittyvässä teknologiamaisemassa? Voivatko startup-yritykset ja muut pienemmät yritykset, jotka pystyvät liikkumaan ketterämmin ja hyödyntämään uusimpia innovaatioita ohittaa suuret toimijat?

Tämä dynamiikka on erityisen ilmeinen tekoälyn kaltaisilla aloilla, joissa innovaatioiden nopeus ja kyky ottaa riskejä voivat tehdä eron menestyksen ja epäonnistumisen välillä. Schmidt kertoo huomanneensa tämän ilmiön sijoittajana – hänen näkemyksensä siitä, että startupit voisivat kaventaa laadun eroa suurten yritysten ja pienten toimijoiden välillä, on viime aikoina muuttunut. Hän näkeekin nyt, että suuret teknologiayritykset ovat jälleen nappaamassa johtopaikkaa tekoälyn kehityksessä, mikä korostaa, kuinka tärkeää on säilyttää kilpailukyky uusien ja olemassa olevien yritysten välillä.

Täältä voit lukea Schmidtin puheen litteroinnin.

Tekoäly mullistaa maailman – oletko valmis?

Tässä käsitellyt tulevaisuuden kuvat osoittavat, että tekoäly ei ole vain työkalu – se on voima, joka muokkaa tulevaisuutta tavoilla, joita emme vielä täysin edes ymmärrä. Maailma ja samalla teknologia-ala, sellaisena kuin tunnemme sen tänään, tulee todennäköisesti näyttämään radikaalisti erilaiselta jo muutaman vuoden kuluttua. Stanfordin haastattelussa Eric Schmidtin antamat näkemykset tarjoavat kiehtovan, mutta myös hätkähdyttävän kuvan siitä, kuinka tekoäly tulee muuttamaan teknologia-alaa, geopoliittisia voimasuhteita ja jopa sodankäyntiä.

Hurjalla me seuraamme tarkasti teknologia-alan kehitystä ja jaamme uusimpia oivalluksia blogissamme. Tekoälyn vaikutukset tulevat olemaan valtavia, ja valmistautuminen tähän muutokseen kannattaa aloittaa jo nyt. Seuraa blogiamme saadaksesi viimeisimmät päivitykset tekoälyn maailmasta – tämä on vasta alkua..

Ota selvää, kuinka pitkällä yrityksenne on tekoälyn hyödyntämisessä ja miten nousette seuraavalle tasolle!

Testaa tekoälysuosittelijaa

Jätä yhteydenottopyyntö