Blogi Wikitude ja Vuforia AR-sovelluskehityksessä
Lisätystä todellisuudesta eli kotoisammin AR:stä (Augmented Reality) on innostuttu jokusen vuoden verran ja erilaisia AR-teknologiaa hyödyntäviä sovelluksia nousee sovelluskauppojen latausten kärkijoukkoon.
Ehdottomasti tunnetuimpia lisätyn todellisuuden sovelluksia ovat erilaiset karttapohjiin lisätyt efektit ja niistä ponnistavat mobiilipelimaailmat. Myös erilaiset esineiden mallinnukseen liittyvät sovellukset valtaavat alaa ja houkuttelevat asiakkaita. Yksi AR-teknologian trendaava mahdollisuus ovat ohjaus- ja opetusohjelmat, joissa lisätty todellisuus on valjastettu edistämään työelämän turvallisuutta ja osaamista.
Mutta AR on muutakin, kuin ison luokan ohjelmistoja tai maailmanlaajuisia pelisensaatioita. Se voi olla virtuaalinen lumisade valokuvasta tai videosta muokatussa joulutervehdyksessä, puhuva rekryilmoitus tai sovelluksen tunnelmallinen äänimaailma, joka käynnistyy käyttäjän sijainnin mukaan.
AR on siis keino, jolla käyttäjää opastavaa tai muuta lisäarvoa tuottavaa, kiinnostavaa digitaalista sisältöä yhdistetään reaalimaailmaan.
Entä miten reaalimaailma ja digitaalinen sisältö yhdistetään toisiinsa?
Lue eteenpäin, niin me kerromme, millaisilla ohjelmointityökaluilla ja paketeilla todellisuutta lisätään.
Tarvitsetko lisätietoa AR:stä? Esittelemme AR:n perusteita tarkemmin palvelusivuillamme.
Kun Hurjan AR-tiimi käärii hihat kokemuksellisuuden lisäämiseksi asiakkaan tuotteisiin, varsinainen AR-teknologian rakentaminen toteutetaan esimerkiksi Wikituden SDK:n (Software Development Kit) tai Vuforian avulla.
Wikitude SDK ja Vuforia ovat kehitystyökaluja, joilla tehdään AR-ominaisuuksia. Nämä paketit tarjoavat lisätyn todellisuuden työstämiseen erilaisia tunnistin- ja sijaintityökaluja, joilla reaalimaailman kiemurat (mm. paikkatieto, ulottuvuudet, tasot) tuodaan digitaaliseen käsittelyyn.
Kumpikaan AR-sovelluskehityksen työkalu ei toimi itsenäisenä alustana esim. kokonaisten mobiilisovellusten kehittämiselle, vaan tarvitsee itselleen sopivan käyttöliittymäkaverin. Käyttöliittymiksi soveltuvat esim. Unity sekä Androidin ja iOS:n omat natiivikehityksen alustat, joista muutama sana jäljempänä.
Wikitude SDK ja Vuforia sisältävät paljon samankaltaisia ominaisuuksia. Molempien ominaisuuksiin kuuluu mm. reaalimaailman muotojen, tasojen, kuvien, tekstien, sijaintien, asentojen ja liikkeen tunnistaminen.
Kun oikeassa maailmassa sijaitseva kohde (eli heräte) luetaan ja kohteelle löytyy AR-ohjelman tietokannasta vastine, lisätyn todellisuuden algoritmit käynnistyvät ja virtuaalielementit saapuvat tuota pikaa käyttäjän aistittaviksi. Wikituden ja Vuforian tarkemmissa toiminnoissa on kuitenkin keskinäisiä eroja, jotka on hyvä ottaa kehitystyössä huomioon.
Riisuttu, lisäosaton Wikitude on tehokas ja kehittäjän käsittelyssä mukautuva AR-sisällön kehitystyökalu. Wikitude valitaan yleensä tilanteissa, joissa lisätyn todellisuuden maailmaan kaivataan stabiilimpaa ratkaisua ja voidaan tinkiä herätteiden tunnistamisen tarkkuudesta. Esimerkiksi heikompi valaistus, liikkeessä tapahtuva herätteiden tunnistaminen tai useiden yhtäaikaisten herätteiden samankaltaisuus ovat tekijöitä, joiden kanssa Wikitude tulee toimeen oikein mainiosti.
Entä mitä merkitystä kohteiden tunnistamisella on? Yksi teoria on, että mitä tarkempi tunnistuskyky, sitä yksityiskohtaisemmin työkalu tarkkailee herätteitä. Kun konenäkö skannaa reaalimaailmaa ja tarkentaa katsettaan kohdealueella, voi virtuaalielementeissä esiintyä tahatonta liikehdintää.
Jos käytettäväksi valitaan pienempi tunnistustarkkuus, elementit pysyvät paremmin paikallaan (vrt. Wikitude ja AR-kartat) ja päinvastoin: tarkka tunnistaminen on vahvuus silloin, kun sitä oikeasti tarvitaan ja siihen on riittävät edellytykset (vrt. Vuforia ja teollisuuden AR-ratkaisut).
Wikituden malliesimerkkinä voidaan pitää eloisaa ja visuaalisesti ehjää reaalimaailman karttanäkymää, joka herää henkiin käyttäjän sijainnista, ympäristön elementeistä tai muista vastaavista pientä epätarkkuutta sisältävistä kohteista. Kun AR-paketti toteutetaan Wikitudella, kyseessä on usein hieman kevyempi kokonaisuus, jota käytetään pääasiassa mobiililaitteilla tai muilla rajoitetumman tehon laitteilla.
Vuforia on reaalimaailman tunnistuksessa Wikitudea kyvykkäämpi ja soveltuu yksityiskohtaisen AR-kokemuksen toteuttamiseen. Esimerkiksi osa lisätyn todellisuuden avulla toteutetuista ohjaustoiminnoista edellyttää, että sovelluksen sisältämä AR-tekniikka tunnistaa reaalimaailman kohteet tarkasti ja pystyy opastamaan käyttäjäänsä juuri oikealla tavalla ja oikeaan aikaan.
Vuforia sopii työkaluksi etenkin laajempiin lisätyn todellisuuden palveluihin ja vaikkapa teollisuuden AR-tarpeisiin. Tämän kaltainen Vuforiaa hyödyntävä AR-kokonaisuus vaatii tosin päätelaitteelta reippaampaa tehokkuutta kuin Wikituden työkaluja käyttävä sovellus.
Vuforia on herätteiden suhteen Wikitudea vaativampi ja tykkää olosuhteista, jotka pysyvät kohtuullisen vakioina. Vaikka Vuforiasta sanotaan, että se ei ole yhtä stabiili ratkaisu kuin kilpailijansa, toteutetaan myös Vuforialla sujuvasti lopputuotteita, joissa ei ole ylimääräistä liikehdintää: elementtien pysyvyyttä kehitetään ja muokataan esimerkiksi erilaisilla ohjelmallisilla ratkaisuilla tai kiinnittämällä huomiota herätteiden selkeyteen.
Kyllä vain! Karkeasti ottaen sekä Wikitude, että Vuforia tukevat yleisimpiä mobiililaitteita ja älylaseja (engl. Smart Glasses), vaikka näillä työkaluilla on toki omia, tarkempia laitteistovaatimuksiaan. Mobiilipuolella Wikitude ja Vuforia hyödyntävät nykyaikaisiin laitteisiin sisäänrakennettuja konenäön toiminnallisuuksia (mm. iOS: ARKit ja Google: ARCore), mutta tarvittaessa toimivat kyllä ilmankin niitä.
Vaikka Wikitude tai Vuforia ovat mobiililaitteisiin sopivia AR-sovelluskehityksen työkaluja, ne eivät sisällä omia rakennuspalikoita käyttöliittymän tekoon. AR-työkalujen ominaisuuksien käyttäminen kokonaisen AR-sovelluksen toteuttamisessa edellyttää siis aina käyttöliittymän rakentamista jonkin muun alustan avulla.
Esimerkiksi Unity on mobiilikäyttöliittymän tekemisen mahdollistava alusta, jota voi käyttää niin Wikituden kuin Vuforiankin kanssa. Unityn lisäksi on olemassa paljon muitakin alustavaihtoehtoja mm. Androidin, iOS:n, UWP:n ja älylasien käyttöliittymien tekemiseen ja näistä Wikitudella ja Vuforialla on omat tarkemmat rajauksensa.
Lisätyn todellisuuden tuominen osaksi asiakaskokemusta koostuu pienistä ja suurista valinnoista eri työkalujen, kehitysympäristöjen ja frameworkien välillä.
Tässä tekstissä esiteltiin jo muutama työkalu, mutta AR-tiimimme koodaushanskassa on rutkasti muitakin lisätyn todellisuuden rakentamiseen sopivia menetelmiä. Näitä hallittuja menetelmiä hyödynnetään projekteissa soveltuvin osin, yhdistämällä eri osista ja AR-teknologioista toisiinsa sopiva ja vakaa AR-kokonaisuus.
Haluaisit tarjota asiakaskokemuksena jotain uutta ja kiinnostavaa? Kerro ideasi tai toiveesi meille, niin viedään asiaa yhdessä eteenpäin.
Olemme todenneet AR-teknologian mahdollisuuksista, että “Vain taivas on rajana”. Anna meidän huolehtia sopivista teknisistä valinnoista puolestasi, laitetaan yhteinen mielikuvitus lentämään ja lisätään arkeen ripaus aisteja kutkuttavaa koodia!
Tässä blogitekstissä käsittelemme sovelluksen tekemisen vaiheita, alkaen konseptoinnista ja määrittelystä, aina koodaustyön toteutukseen ja teknologian valintaan.
Tässä blogissa tutustumme no-code- ja low-code-ohjelmistokehityksen sekä tekoälyteknologioiden etuihin, käytännön sovelluksiin ja esimerkkeihin siitä, miten ne voivat merkittävästi parantaa kehitysprosessia.
Avoin lähdekoodi (open source) tarkoittaa ohjelmistokehityksen mallia, jossa ohjelmiston lähdekoodi on vapaasti saatavilla, muokattavissa ja jaettavissa.