Käyttöliittymäsuunnittelu vaatii teknistä ja visuaalista osaamista
Käyttöliittymäsuunnittelu, eli UI-suunnittelu, viittaa nimensä mukaisesti käyttöliittymään – siihen, miten käyttäjä on vuorovaikutuksessa digitaalisen palvelun kanssa. UI-suunnittelussa visualisoidaan ne näkymät ja vuorovaikutukset, joiden avulla käyttäjä käyttää verkkosivuja, mobiilisovellusta tai ohjelmistoa ja etenee palvelussa luontevasti.
UI-suunnittelun yhteydessä puhutaan usein myös UX-suunnittelusta eli käyttäjäkokemuksen suunnittelusta. UI ja UX eivät ole synonyymejä, vaikka ne liittyvät tiiviisti toisiinsa. UX-suunnittelu keskittyy kokonaisvaltaiseen käyttökokemukseen ja käyttäjän etenemiseen, kun taas UI-suunnittelu vastaa näiden ratkaisujen visuaalisesta ja vuorovaikutuksellisesta toteutuksesta digitaalisissa tuotteissa.
Sekä käyttöliittymäsuunnittelu että käyttäjäkokemuksen suunnittelu ovat ratkaisevassa roolissa verkkosivustojen, sovellusten ja ohjelmistojen onnistumisessa. Niiden avulla varmistetaan, että palvelu on helppo ymmärtää, miellyttävä käyttää ja tukee sekä käyttäjän että liiketoiminnan tavoitteita.
- Mikä on käyttöliittymä?
- Tekninen ja visuaalinen osaaminen mahdollistavat toimivan käyttöliittymän
- Miksi käyttöliittymäsuunnittelu on tärkeää?
- Millainen on hyvä käyttöliittymä?
- Parhaat tulokset syntyvät, kun UX ja UI suunnitellaan yhdessä
- Tekoäly tukee käyttöliittymäsuunnittelua, mutta ei korvaa suunnittelijaa
- Käyttöliittymäsuunnittelu on jatkuvaa kehittämistä
Mikä on käyttöliittymä?
Käyttöliittymä on se osa digitaalista palvelua, jonka kautta käyttäjä on vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa. Se voi olla verkkosivusto, mobiilisovellus tai ohjelmiston käyttöliittymä, jossa käyttäjä lukee sisältöä, tekee valintoja ja suorittaa toimintoja. Käytännössä käyttöliittymä on kaikki se, mitä käyttäjä näkee ja käyttää palvelussa.
Digitaalisissa projekteissa käyttöliittymä on useimmiten graafinen käyttöliittymä, jossa toiminta tapahtuu visuaalisten elementtien, kuten painikkeiden, valikoiden ja lomakkeiden kautta. Käyttöliittymän tyyli ja toteutus vaihtelevat palvelun käyttötarkoituksen mukaan, mutta sen tehtävä on aina sama: tehdä järjestelmän käytöstä ymmärrettävää, sujuvaa ja tehokasta. Käyttöliittymä voi olla graafinen (GUI), tekstipohjainen (CLI) tai fyysinen (HW).
Graafinen käyttöliittymä (GUI, Graphical User Interface)
- Visuaalinen ja interaktiivinen
- Sisältää ikkunoita, kuvakkeita, valikoita, painikkeita jne.
- Käyttäjä navigoi ja antaa komentoja hiirellä, kosketusnäytöllä tai näppäimistöllä
- Esimerkkejä: tietokoneen työpöytä, mobiilisovellukset, verkkosivut
Tekstipohjainen käyttöliittymä (CLI, Command Line Interface)
- Perustuu tekstipohjaisiin komentoihin
- Käyttäjä kirjoittaa komentoja näppäimistöllä ja järjestelmä vastaa tekstinä
- Yleinen kehittäjien, järjestelmänvalvojien ja tehokäyttäjien keskuudessa
- Esimerkkejä: Linux-terminaali, Windows Command Prompt
Fyysinen käyttöliittymä (HW, Hardware Interface)
- Laitteen fyysiset ohjaimet, painikkeet, vivut, valot jne.
- Mahdollistaa laitteen käytön ja antaa palautetta
- Esimerkkejä: auton ohjauspyörä ja mittaristo, mikroaaltouunin painikkeet
Käyttöliittymäsuunnittelu ei tapahdu irrallaan käyttäjäkokemuksesta. UX ohjaa palvelun logiikkaa ja rakennetta, ja UI määrittää, miten nämä ratkaisut näkyvät ja toimivat käyttöliittymässä. Ilman selkeää käyttöliittymää hyvin mietitty käyttäjäpolku ei pääse oikeuksiinsa käytännössä.
Käyttöliittymän avulla ohjataan käyttäjän huomiota, tuetaan päätöksentekoa ja rakennetaan luottamusta. Elementtien hierarkia, typografia, painikkeet ja tilankäyttö vaikuttavat siihen, kuinka helposti käyttäjä hahmottaa palvelun ja etenee siinä luontevasti. Tästä syystä UI/UX-suunnittelu on keskeinen osa niin verkkosivustoja, sovelluksia kuin laajempia ohjelmistokokonaisuuksia.
Tekninen ja visuaalinen osaaminen mahdollistavat toimivan käyttöliittymän
Hyvä käyttöliittymäsuunnittelu ei ole vain visuaalisesti onnistunutta, vaan myös teknisesti realistista. UI/UX-suunnittelijan työ vaatii sekä graafista osaamista että ymmärrystä web- ja ohjelmistokehityksestä, jotta käyttöliittymäratkaisut ovat käytännössä toteutettavissa.
UI/UX-suunnittelua tehdään tiiviissä yhteistyössä kehittäjien kanssa. Kun suunnittelu ja tekninen toteutus kulkevat rinnakkain, ratkaisut tukevat koko järjestelmän toimivuutta ja kehitystyö etenee sujuvammin. Tämä vähentää virheitä, säästää aikaa ja varmistaa, että lopputulos palvelee sekä käyttäjien arkea että liiketoiminnan tavoitteita.
Miksi käyttöliittymäsuunnittelu on tärkeää?
Elämme jatkuvassa informaatiotulvassa, jossa asiakkaan huomiosta kilpailu on kovaa. Kun potentiaaliset asiakkaat ovat löytäneet palvelusi, tahdot varmasti myös vakuuttaa heidät ostamaan tai suorittamaan muun annetun tavoitteen. Käyttöliittymän toimivuus on niin tärkeää, että jopa CTA-painikkeen muoto ja väri voivat määrittää ymmärtävätkö käyttäjät, mitä heidän tulisi tehdä verkkosivustolla tai muussa sovelluksessa – puhumattakaan niiden sijoittelusta.
Käyttöliittymäsuunnittelu vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tehokkaasti digipalvelu palvelee käyttäjiään ja tukee liiketoiminnan tavoitteita. Ilman harkittua käyttöliittymää käyttäjä joutuu pysähtymään, etsimään ja tulkitsemaan, ja jokainen ylimääräinen askel lisää riskiä, että asiointi keskeytyy.
Esimerkiksi jos verkkosivuston tavoitteena on yhteydenotot, hyvä toimintatapa on pitää päänäkymä selkeänä ja siinä tulisi sijaita vain yksi toimintoon ohjaus (CTA) – “Ota yhteyttä”. Jos päänäkymässä on useita konversiopisteita (CTA-painikkeita) käyttäjä hämmentyy ja tämä voi vaikuttaa negatiivisesti konversioprosenttiin. Ihmiset ovat kärsimättömiä ja poistuvat sivustolta suorittamatta haluttua toimintaa, jos se on liian monimutkaista tai vaikeaa. Lisää käyttöliittymäsuunnittelusta löydät esimerkiksi Adoben sivuilta.
Hyvin suunniteltu käyttöliittymä tekee palvelun käytöstä sujuvaa ja ennakoitavaa. Se vähentää virheitä, nopeuttaa omaksumista ja helpottaa päivittäistä käyttöä niin verkkosivustoissa, sovelluksissa kuin ohjelmistoissa. Liiketoiminnan näkökulmasta käyttöliittymäsuunnittelu on myös riskienhallintaa: huolellinen suunnittelu vähentää kalliita korjauksia ja turhaa uudelleensuunnittelua projektin myöhemmissä vaiheissa.
Yksinkertaisesti sanottuna käyttöliittymä on se osa ohjelmistosta, joka muuttaa satunnaiskäyttäjät asiakkaiksi. Käyttöliittymä toimii ikään kuin asiakaspalvelijana, joten sen on pystyttävä palvelemaan niin hyvin, että tavoitteesi täyttyvät. Digitaalisen palvelun tavoitteella voidaan tarkoittaa esimerkiksi yhteydenottoja tai verkkokaupan tapauksessa myyntiä. Digimaailmassa näitä tavoitteita kutsutaan yleisesti konversioiksi ja esimerkiksi verkkosivuston konversioprosenttia voidaan pitää yhtenä palvelun suorituskykymittarina (KPI), jolla mitataan tavoitteiden täyttymistä kun suoraa myyntitavoitetta ei pystytä asettamaan.
Kun käyttöliittymäsuunnittelu on tehty käyttäjä keskiössä, yksinkertainen ja intuitiivisesti käytettävä käyttöliittymä palvelee lopullisia liiketoiminnallisia tavoitteita sitouttamalla käyttäjiä ja ohjaamalla heitä haluttuun tavoitteeseen. Mobiiliapplikaatio, verkkopohjainen sovellus, ohjelmisto tai verkkosivu – visuaalinen ilme on osa näiden kaikkien käyttökokemusta ja se vaikuttaa myös brändiin kohdistuvaan mielikuvaan.
Millainen on hyvä käyttöliittymä?
Hyvä käyttöliittymä ei synny sattumalta, vaan suunnitteluratkaisujen kokonaisuutena. Se tukee palvelun tavoitteita ja lähtee aina käyttäjän tarpeista. Pelkällä visuaalisesti näyttävällä käyttöliittymällä ei ole merkitystä, jos palvelu ei ole käyttäjien mielestä toimiva.
Hyvä käyttöliittymä mahdollistaa arvon tuottamisen, eli täyttää sille annetut tavoitteet. Käyttöliittymäsuunittelussa kaikki lähtee siitä, että verkkosivusto, mobiilisovellus tai muu ohjelmisto on suunniteltu käyttäjien tarpeisiin, eli se on tehty juuri haluttua kohderyhmää ajatellen. Kaikkein hienoimmallakaan käyttöliittymällä ei ole merkitystä jos palvelu ei ratkaise asiakkaasi ongelmaa. Alla listaamme hyvän käyttöliittymän elementtejä.
Selkeä ja looginen
Käyttöliittymä on helppo hahmottaa, ja käyttäjä ymmärtää nopeasti, miten palvelussa liikutaan ja mitä seuraavaksi voi tehdä.
Vuorovaikutuksellinen ja ohjaava
Käyttöliittymä ohjaa käyttäjää kohti haluttuja toimintoja. Harkitut mikrointeraktiot ja visuaalinen palaute tukevat asiointia ilman, että ne vievät huomiota sisällöltä. Esimerkiksi voidaan nostaa käyttäjää ohjaavat animaatiot: vuorovaikutussuunnittelu on osa käyttökokemuksen suunnittelua, mutta animaatio on yhtälailla visuaalinen keino, jolla tuotteen tai palvelun käyttämisestä pyritään tekemään mahdollisimman helppoa käyttäjille käyttöliittymäsuunnittelun puolella.
Responsiivinen ja eri tilanteisiin mukautuva
Käyttöliittymän tulee toimia luontevasti eri päätelaitteilla ja käyttötilanteissa, mikä edellyttää tiivistä yhteistyötä suunnittelun ja kehityksen välillä.
Saavutettava
Hyvä käyttöliittymä on kaikkien käyttäjien saavutettavissa. Saavutettavuus huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa käyttäjäryhmät ja käyttökontekstit huomioiden. Tutustu Turun yliopistolle toteutettamaamme saavutettavaan UX/UI-projektiin!
Visuaalisesti brändin mukainen ja tarkoituksenmukainen
Visuaalinen ilme antaa ensivaikutelman yrityksen tai palvelun brändistä. Se vaikuttaa omalta osaltaan myös verkkosivuston tai ohjelmiston käyttäjäkokemukseen ja määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseen. UI-suunnittelussa verkkosivuston tai ohjelmiston käyttöliittymä suunnitellaan vastaamaan toivottua käyttäjäkokemusta. Visuaalisen ilmeen muotoilussa tärkeitä osa-alueita ovat värien ja graafisien elementtien lisäksi myös typografia.
Suunnittelussa tuleekin huomioida visuaalisesta näkökulmasta yrityksen brändi, hyvät UI-suunnittelun käytännöt sekä aktiivinen ja miellyttävä vuorovaikutus loppukäyttäjän kanssa. On myös tärkeää, että visuaalinen ilme lisää luottamusta ja viestii oikeanlaista viestiä. Esimerkiksi pankkipalveluiden visuaalinen ilme on hyvä pitää asiallisena kun taas vaikkapa lapsille tarkoitetulla sivustolla voidaan olla huomattavasti leikillisempiä.
Hyvä käyttöliittymä syntyy kokonaisuudesta, jossa käyttäjä, liiketoiminnan tavoitteet ja tekninen toteutus kohtaavat.
Parhaat tulokset syntyvät, kun UX ja UI suunnitellaan yhdessä
Käyttöliittymäsuunnittelun tavoitteena on, että käyttöliittymää on mahdollisimman yksinkertaista käyttää ja se palvelee näin myös lopullisia liiketoiminnallisia tavoitteita. UX-suunnittelussa muotoillaan käyttäjän matka, joka viitoitetaan käyttöliittymäsuunnittelussa visuaalisilla ja vuorovaikutteisilla elementeillä. UI-suunnittelu on se verkkosivusto– tai ohjelmistokehitysprojektin vaihe, jossa puhalletaan brändi henkiin – yksinkertaiset rautalankamallit saavat brändisi mukaisen visuaalisen ilmeen ja heräävät eloon.
Verkkosivu- ja ohjelmistokehitysprojektissa UX- ja UI-suunnitteluprosessia voidaankin kuvata vähän kuin värityskirjana. UX-suunnittelussa luodaan tarkat suunnitelmat, jotka väritetään UI-suunnittelun aikana. UI-suunnittelun rooli ei kuitenkaan ole toimia vain värikynänä, vaan hyvä käyttöliittymäsuunnittelija huomioi sekä teknisen että visuaalisen toimivuuden. Toimivan käyttöliittymän suunnittelussa tarvitaan siis sekä visuaalista näkemystä että ymmärrystä web-kehityksestä.
UX ja UI eivät ole erillisiä työvaiheita, vaan toisiaan täydentäviä kokonaisuuksia. UX määrittää, miten palvelun tulisi toimia käyttäjän näkökulmasta, ja UI muotoilee tämän toiminnan käyttöliittymäksi, jonka kanssa käyttäjä on vuorovaikutuksessa. Kun UX ja UI suunnitellaan yhdessä alusta asti, ne tukevat myös ohjelmistokehitystä. Selkeä rakenne ja johdonmukainen käyttöliittymä helpottavat teknistä toteutusta ja auttavat kehitystiimiä tekemään oikeita ratkaisuja ajoissa. Tämä parantaa lopputuloksen laatua digitaalisissa projekteissa.
Tekoäly tukee käyttöliittymäsuunnittelua, mutta ei korvaa suunnittelijaa
Tekoäly on yhä useammin osa digipalvelujen suunnittelua ja kehitystä. UI/UX-työssä sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi käyttäjäkäyttäytymisen analysoinnissa, ratkaisuvaihtoehtojen arvioinnissa ja suunnittelutyön tukena. Oikein käytettynä tekoäly tehostaa suunnitteluprosessia ja auttaa tunnistamaan kehityskohteita entistä nopeammin.
Tekoäly ei kuitenkaan korvaa UI/UX-suunnittelijaa. Vastuu käyttäjäkokemuksen kokonaisuudesta, suunnitteluratkaisujen yhteensovittamisesta sekä siitä, että lopputulos vastaa asiakkaan asettamia vaatimuksia ja brändi-ilmettä, säilyy ihmisellä. UI/UX-suunnittelijan tehtävänä on tulkita dataa, tehdä harkittuja suunnittelupäätöksiä ja varmistaa, että ratkaisut palvelevat käyttäjiä ja liiketoimintaa myös todellisissa käyttötilanteissa.
Hyvin toteutettu käyttöliittymäsuunnittelu tukee digiprojektia monella tasolla:
- selkeä ja helposti hahmotettava käyttöliittymä
- tehokkaampi käyttö ja nopeampi omaksuminen
- vähemmän virheitä ja tukipyyntöjä
- sujuvampi kehitys ja parempi lopputulos
- parempi tuki liiketoiminnan tavoitteille
Käyttöliittymäsuunnittelua voidaan toteuttaa sekä itsenäisenä projektina että osana laajempaa kokonaisuutta, kuten ohjelmistokehitystä, verkkosivustouudistusta tai sovellusprojektia.
Käyttöliittymäsuunnittelu on jatkuvaa kehittämistä
Digitaaliset palvelut kehittyvät jatkuvasti, eikä käyttöliittymä ole koskaan täysin valmis. Käyttäjien tarpeet, teknologia ja liiketoiminnan tavoitteet muuttuvat ajan myötä. Siksi käyttöliittymäsuunnittelua kannattaa tarkastella pitkäjänteisenä kehitystyönä, ei vain yksittäisenä projektivaiheena.
Hurjalla käyttöliittymäsuunnittelijalta löytyy aina sekä graafinen tietotaito että web-kehityksen osaaminen. Käyttöliittymäsuunnittelu on osa kokonaisuutta, jossa käyttäjän toiminta, palvelun tavoitteet ja tekniset reunaehdot tarkastellaan yhdessä. Näin syntyy ratkaisuja, jotka tukevat todellista käyttöä ja antavat kehitystyölle selkeän suunnan myös jatkossa.
Kun haluat käyttöliittymän, joka toimii saumattomasti osana käyttäjäkokemusta ja teknistä toteutusta, jutellaan.
Laitetaanko homma käyntiin?
"*" näyttää pakolliset kentät
Context engineering