AI Act: Milloin tekoälyllä tehty sisältö pitää merkitä verkkosivulla?

Elokuusta 2026 alkaen EU:n tekoälyasetus (AI Act) edellyttää, että aidolta näyttävä tekoälyllä tuotettu tai muokattu sisältö merkitään näkyvästi.

Velvoite koskee sisältöä julkaisukanavasta riippumatta. Tässä artikkelissa keskitymme erityisesti verkkosivuilla julkaistaviin kuviin ja muihin mediasisältöihin. Kuvien lisäksi sääntely koskee myös videoita ja ääntä sekä tiettyjä tekoälyn kirjoittamia tekstejä.

Tekoälyä voidaan hyödyntää sisällöissä monella tavalla, eivätkä kaikki käyttötavat edellytä näkyvää merkintää. Myöskään EU virallisia kuvakkeita ei ole pakko käyttää. Verkkosivuston ylläpitäjän kannalta olennaista on tunnistaa, milloin sisältö pitää merkitä ja miten merkintä tehdään näkyvästi.

Olemme kehittäneet tähän avuksi WordPress-sivustoille ratkaisun, jolla AI-merkinnät voi lisätä kuviin ja videoihin suoraan mediagalleriassa.

Tekoälyasetus velvoittaa merkitsemään tekoälyllä tuotetun sisällön

EU:n tekoälyasetuksen artikla 50 koskee avoimuutta. Sen mukaan katsojalle on kerrottava, jos aidolta näyttävä sisältö on tekoälyn tuottamaa tai muokkaamaa. Velvoitteita on alettu soveltaa 2.8.2026 alkaen, ja Suomessa niiden noudattamista valvoo Traficom tietyin poikkeuksin. Ennen 2.8.2026 julkaistuja sisältöjä ei kuitenkaan tarvitse merkitä takautuvasti.

Vastuu merkinnöistä jakautuu tekoälyjärjestelmän tarjoajan ja käyttöönottajan välillä. Tarjoajan pitää merkitä tuottamansa sisältö koneluettavasti, esimerkiksi vesileimalla tai metatiedolla. Käyttöönottaja, eli esimerkiksi verkkosivuston omistaja, vastaa siitä, että ihminen näkee merkinnän. Työkalun lisäämä koneluettava merkintä ei siis yksin riitä, vaan verkkosivustolla tarvitaan myös käyttäjälle näkyvä merkintä, kuten EU:n AI-kuvake.

Laajempi katsaus AI Act -tekoälyasetukseen, sen riskiluokkiin ja aikatauluihin löytyy täältä

Tekoälyn tuottama vai tekoälyn muokkaama?

Tekoälyn tuottama (engl. AI Generated) kuva on kokonaan tekoälyn tekemä: ihminen on antanut vain kehotteen (promptin), eikä mukana ole ihmisen tekemiä osia. Kokonaan tekoälyllä luotu kuva pitää merkitä, jos se näyttää aidolta. Selvästi kuvitteellinen tai abstrakti sisältö, kuten koristeellinen taustakuvio, ei yleensä tarvitse merkintää.

Tekoälyn muokkaamassa (engl. AI Modified) kuvan pohjana on ihmisen tekemä tai ottama kuva, jota tekoälyllä muokataan. Jos tekoälyllä vain parannetaan olemassa olevaa kuvaa, esimerkiksi taustalta poistetaan jokin pieni häiriötekijä tai säädetään sävyjä, merkintää ei tarvita. Jos tekoälyllä muutetaan ihmisen ottamaa tai tekemää kuvaa niin, että siitä tulee uusi, aidolta näyttävä sisältö, esimerkiksi tausta vaihtuu tai tyhjään huoneeseen lisätään kalusteet, kuva on osittain tekoälyllä muokattu ja merkintä tarvitaan.

Raja kulkee käytännössä siinä, millainen rooli tekoälyllä on ollut lopputuloksen syntymisessä. Kokonaan tekoälyn tuottama kuva merkitään, kun se näyttää aidolta, ja tekoälyllä muokattu kuva silloin, kun muokkaus tekee siitä uuden, aidolta näyttävän sisällön. Pelkkä kuvan pieni editointi ei vaadi merkintää, samaahan tehdään jatkuvasti kuvanmuokkaustyökaluilla.

Mitä tarkoittaa, että kuva näyttää aidolta?

Kaikkia tekoälyn avulla tehtyjä kuvia ei siis tarvitse merkitä. Ratkaisevaa on, voiko kuva näyttää katsojan silmissä aidolta. Tällaista sisältöä kutsutaan syväväärennökseksi, ja juuri sellaisen merkitseminen on käyttöönottajan velvollisuus.

Mikä on syväväärennös?

Syväväärennös (engl. deepfake) on tekoälyn tuottama tai muokkaama kuva, ääni tai video, joka näyttää tai kuulostaa aidolta, vaikka se ei ole. Se voi muistuttaa todellista tai todellisuudessa mahdollista henkilöä, esinettä, paikkaa, eläintä tai tapahtumaa, mutta myös kokonaan keksittyä, luonnollisen näköistä henkilöä.

Termi tunnetaan parhaiten huijauksista ja valeuutisista. Lain kannalta ratkaisevaa ei kuitenkaan ole, onko tarkoitus huijata, vaan se, että katsoja voisi erehtyä pitämään sisältöä aitona. Komission ohjeiden mukaan myös realistinen, keksitty henkilö voi olla syväväärennös, vaikka kuvassa ei olisi ketään tunnistettavaa.

Tekoälyllä luotu realistinen kuva, kuten tämän artikkelin kansikuva, on siis syväväärennös, kun taas kuvaa lohikäärmeestä kukaan ei todennäköisesti pidä todellisena.

Miten tekoälykuva merkitään?

EU komissio on julkaissut kolme virallista kuvaketta: peruskuvakkeen (AI) sekä kuvakkeet tekoälyn tuottamalle (AI Generated) ja tekoälyn muokkaamalle (AI Modified) sisällölle. Peruskuvake kertoo yleisesti tekoälyn käytöstä, ja sen rinnalle voi lisätä tarkentavan tekstin.

EU kuvakkeiden käyttö on vapaaehtoista, mutta silloin kun sisältö kuuluu merkintävelvollisuuden piiriin, sen merkitseminen ei ole. Merkinnän voi siis toteuttaa myös muulla selkeällä tavalla. Komission kuvakkeet tarjoavat siihen valmiin ja yhdenmukaisen tavan, ja ne voi ladata komission kuvakesivulta.

Kuvake lisätään kuvan yhteyteen niin, että katsoja havaitsee sen selvästi ja erottaa sen viimeistään silloin, kun hän näkee kuvan ensimmäisen kerran. Merkinnän pitää olla riittävän suuri ja erottua kuvasta selvästi. Kuvakkeen tueksi voi kirjoittaa lyhyen tekstimerkinnän, esimerkiksi ”Kuva tuotettu tekoälyllä”. Pelkkä maininta käyttöehdoissa, alatunnisteessa tai kuvan alt-tekstissä ei riitä, sillä tiedon pitää näkyä myös suoraan käyttäjälle.

Komissio kannustaa lisäksi huomioimaan saavutettavuuden. Tekstimerkinnöissä kannattaa käyttää yksinkertaista kieltä ja välttää ammattikieltä. Kuvakkeelle kannattaa antaa myös vaihtoehtoinen teksti tai ARIA-merkintä, eli ruudunlukijalle tarkoitettu koodimerkintä, jotta merkintä välittyy myös ruudunlukijaa käyttäville.

Entä video, ääni ja teksti?

Samat periaatteet koskevat myös videota ja ääntä. Niissäkin erotetaan kokonaan tekoälyn tuottama sisältö ja tekoälyllä muokattu sisältö, vaikka kuvat ovat useimmilla sivustoilla yleisin tapaus. Tekoälyllä tuotettu selostusääni tai oikeasta ihmisestä muokattu video voi vaatia merkinnän. Taustamelun poisto ei sitä vaadi, mutta tekoälyllä tehty litterointi kannattaa mainita, koska lukijalle on hyvä kertoa avoimuuden vuoksi, ettei teksti ole ihmisen tekemä.

Teksteissä avoimuusvelvoite koskee yleistä etua koskevia tekoälytekstejä, joita ihminen ei ole tarkistanut ja joista kukaan ei kanna toimituksellista vastuuta. Taiteellisessa, satiirisessa tai fiktiivisessä teoksessa riittää, että tekoälyn käyttö ilmoitetaan sopivalla tavalla, joka ei haittaa teoksen kokemista.

Traficom kertoo sivuillaan tarkemmin, milloin tekoälyn käytöstä pitää kertoa myös videoiden, äänen ja tekstien osalta. Sivulla on myös toimintaohjeet tilanteisiin, joissa epäillään avoimuusvelvoitteen rikkomista.

Hurjan WordPress-ratkaisu median tekoälymerkintöihin

WordPress-verkkosivuille kehittämämme toiminnon avulla AI-merkintä voidaan valita kuvalle tai videolle suoraan WordPressin mediagalleriassa. Julkaisijan ei tarvitse lisätä merkintää kuvaan erikseen kuvankäsittelyohjelmassa, vaan sivusto huolehtii sen näyttämisestä automaattisesti.

Mediagalleriassa kuvan tai videon tietojen yhteydessä valitaan sopiva merkintä: AI, AI Generated tai AI Modified. Merkinnöistä on tarjolla useita värivaihtoehtoja, jotta ne erottuvat erilaisilla kuva- ja videopohjilla. Kun merkintä on valittu, se näkyy automaattisesti kuvan tai videon yhteydessä kaikkialla sivustolla, missä kyseistä mediaa käytetään. Merkintä mukautuu myös näytön kokoon, joten se säilyy selkeänä sekä tietokoneella että mobiililaitteilla.

Jos sivustollasi julkaistaan tekoälyllä tuotettuja tai muokattuja kuvia ja videoita, voimme ottaa AI-merkinnät käyttöön WordPress-sivustollasi. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää ratkaisusta.