Tökkiikö yrityksen tekoälyn hyödyntäminen? Rohkeasti liikkeelle ja pilotoimaan

Tekoäly ei odota. Yritykset, jotka aloittavat tekoälyn hyödyntämisen nyt, rakentavat samalla osaamista, joka erottaa ne kilpailijoistaan seuraavien vuosien aikana.

Suomi sijoittuu EU:ssa toiseksi tekoälyn käytössä yritysten keskuudessa. Tilastokeskuksen mukaan jo 38 prosenttia yrityksistä hyödynsi tekoälyteknologioita keväällä 2025, ja osuus kasvoi 14 prosenttiyksikköä yhdessä vuodessa. Innostus on siis aitoa, ja tarve on tunnistettu. Silti monessa yrityksessä tekoälyn hyödyntäminen jää vielä yksittäisiksi kokeiluiksi eikä etene rajatuksi, mitattavaksi pilotiksi.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mistä tämä johtuu, miten ensimmäinen sopiva tekoälyn pilottikohde löytyy ja miten alkuun pääsee nopeasti.

Missä tekoälyn hyödyntäminen tuottaa tulosta nopeimmin?

Ensimmäinen pilotti ei yleensä kaadu siihen, etteikö käyttökohteita olisi. Päinvastoin: vaihtoehtoja on usein liikaa. Siksi hyvä aloituskohta löytyy parhaiten prosesseista, joissa samat tehtävät toistuvat säännöllisesti, ne vievät huomattavasti aikaa ja ne sisältävät paljon manuaalista tiedon etsimistä tai siirtämistä. Tällaisessa käyttötapauksessa tekoälyn vaikutus näkyy nopeasti, tuloksia on helpompi mitata ja samalla vähenee riski inhimillisistä virheistä.

Suomalaisten yritysten arjessa sopivia pilottikohteita löytyy usein ainakin näistä käyttötapauksista:

• Tilausten käsittely: sähköpostitse tai lomakkeilla saapuvien tilausten kirjaaminen toiminnanohjausjärjestelmään vie aikaa ja aiheuttaa virheitä. Käyttökohde on erityisen yleinen B2B-kaupassa ja valmistavassa teollisuudessa. Tekoäly poimii tiedot ja siirtää ne automaattisesti eteenpäin – kuten jo useammalle yritykselle toteuttamassamme ratkaisussa, jossa AI-tilauskäsittelijä hoitaa Odoo ERP:iin saapuvat tilaukset sekunneissa.
• Dokumenttien haku: Tekninen dokumentaatio, sopimukset, huolto-ohjeet – kun tieto on hajallaan, sen etsiminen syö päivittäin työaikaa. RAG-pohjainen tekoälybotti auttaa löytämään vastauksia luonnollisella kielellä laajoistakin materiaalipankeista, ja vastaukset perustuvat yrityksen omaan dokumentaatioon.
• Asiakaspalvelun rutiinit: Toistuviin kysymyksiin vastaamiseen kuluu henkilöstöresursseja, jotka voitaisiin vapauttaa monimutkaisempiin tehtäviin. Verkkosivuille lisättävä RAG-pohjainen AI-chatbot voi hoitaa rutiinikysymyksiä automaattisesti ja osaa vastata asiakkaalle yrityksen oman tietopohjan perusteella.
• Raportointi ja datan koostaminen: useista lähteistä käsin koostettavat raportit automatisoituvat ja työtunnit vapautuvat tulosten tulkintaan, johon tekoäly myös itse osallistuu tunnistamalla poikkeamia ja nostamalla esiin olennaiset havainnot.

Lue myös: 6 voittavaa tekoälyn käyttötapausta – näin löydät, missä siitä on oikeasti hyötyä

Miksi tekoälyhankkeet pysähtyvät ennen ensimmäistä pilottia?

Minna Helle tiivisti tekoälyn käyttöönottoon liittyvän keskeisen haasteen jo ennen siirtymistään EK toimitusjohtajaksi. Johdon agendalla -haastattelussa Helle korosti, ettei teknologian käyttöönotto vielä itsessään tuo tuottavuusloikkaa. Sen sijaan yritysten pitää saada henkilöstö hyödyntämään, kokeilemaan ja omaksumaan uusia työn tekemisen tapoja. Pidemmän päälle kyse on hänen mukaansa ennen kaikkea johtamiskysymyksestä.

Helteen havainto osuu edelleen ytimeen. Usein ensimmäinen este ei ole teknologia, vaan yhteisen suunnan ja päätöksen puute. Tekoälyratkaisuja on saatavilla, ja monessa yrityksessä tunnistetaan jo tilanteita, joissa niistä voisi olla hyötyä. Silti ensimmäinen liiketoimintaa aidosti hyödyttävä pilotti jää helposti käynnistymättä, koska organisaation sisällä ei synny yhteistä näkemystä siitä, mistä pitäisi aloittaa.

IT miettii integraatioita, johto arvioi budjettia ja liiketoiminta pohtii, mikä ongelma olisi tärkein ratkaista ensin. Kehitystiimeillä on samaan aikaan muita projekteja käynnissä. Kun omistajuus jää epäselväksi, tekoälystä kyllä keskustellaan, mutta konkreettinen ensimmäinen askel jää ottamatta.

Ulkopuolinen apu auttaa tekemään päätöksen

Sama käyttöönoton haaste on tunnistettu myös maailmalla. Tekoälytoimijat eivät enää puhu pelkästään malleista ja työkaluista, vaan yhä enemmän siitä, miten yritykset saavat tekoälyn oikeasti käyttöön. OpenAI julkaisi vuonna 2026 OpenAI Deployment Companyn auttamaan organisaatioita löytämään vaikuttavimmat käyttökohteet ja viemään tekoälyratkaisuja tuotantoon. Myös Anthropic on vahvistanut Clauden yrityskäyttöön liittyvää kumppaniverkostoa ja käyttöönottotukea.

Suunta kertoo olennaisen: vaikein haaste ei useinkaan ole teknologia, vaan päätös siitä, mistä kannattaa aloittaa. Mikä käyttökohde on tarpeeksi rajattu, mutta silti liiketoiminnan kannalta merkityksellinen? Ja miten päätös tehdään niin, ettei asia jää pyörimään eri tiimien välille?

Tässä ulkopuolinen näkökulma auttaa. Kun mukana on taho, jolla ei ole organisaation sisäistä painolastia, keskustelu pääsee nopeammin konkreettisiin valintoihin. Vaihtoehdot voidaan asettaa rinnakkain, hyötyjä arvioida käytännön tasolla ja ensimmäisestä pilotista voidaan päättää jo saman keskustelun aikana.

Me autamme tunnistamaan, mitkä prosessit ovat valmiita pilotoitaviksi ja mitkä vaativat ensin muuta kehitystyötä. Olemme toteuttaneet tekoälyratkaisuja erikokoisille yrityksille tilausten käsittelyn automatisoinnista RAG-botteihin, joiden avulla yrityksen oma tieto on henkilöstön käytettävissä nopeasti ja luonnollisella kielellä haettuna.

Emme ole sidottuja tiettyyn alustaan tai yksittäiseen ratkaisuun. Siksi voimme katsoa tilannetta prosessi edellä: missä tekoäly tuottaa nopeimmin mitattavaa hyötyä, millainen ratkaisu siihen sopii ja miten ensimmäinen pilotti kannattaa rajata.

Lue myös: Prototypointi ja tekoäly – ideasta interaktiiviseksi prototyypiksi hetkessä

Muutaman tunnin työpaja riittää alkuun pääsemiseen

Tekoälyn pilottikohteen löytämiseen ei tarvita kuukausien selvitystyötä. Kun työskentelyllä on selkeä rakenne ja mukana on kokenut fasilitoija sekä tekninen asiantuntija, jotka ymmärtävät sekä tekoälyn mahdollisuudet että käytännön toteutuksen, päätös voidaan tehdä muutamassa tunnissa.

Olemme rakentaneet AI Sprint -palvelun tätä varten. Prosessi alkaa lyhyellä ennakkokyselyllä, jolla kartoitetaan nykytila. Työpaja kestää kahdesta kolmeen tuntia ja se voidaan toteuttaa etänä. Lopputuloksena on kirjallinen raportti ja etenemissuunnitelma: mikä on ensimmäinen pilottikohde, miten se toteutetaan ja mitä se todennäköisesti säästää.

Yrityksille, jotka hakevat rahoitusta kehityshankkeisiin, myös ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustus voi tapauskohtaisesti soveltua tekoälypilotin käynnistämiseen. Rahoituskelpoisuus kannattaa kuitenkin tarkistaa oman alueen asiantuntijan kanssa ennen hankkeen aloittamista.

Jos teillä on jo tunnistettu prosessi, johon tekoäly voisi tuoda helpotusta, tai vasta tunne siitä, että jokin arjen työvaihe vie liikaa aikaa, aloittaminen on ajankohtaista. Ota yhteyttä, me autamme eteenpäin. Muutamassa tunnissa tiedätte, mistä lähdetään liikkeelle.